Hallitus valmistelee satojen miljoonien eurojen lisärahoitusta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kertoo Lännen Medialle, että suurella lisärahoituksella on tarkoitus saada Suomessa tehtävä perustutkimus kansainväliselle huipputasolle.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti aiemmin tällä viikolla, että hallitus valmistelee korkeakoulujen tuntuvaa pääomittamista ensi kevään kehysriihen yhteydessä. Sanni Grahn-Laasosen mukaan valmistelun käynnistämisestä sovittiin jo hallituksen budjettiriihessä elokuussa. Ministeri kertoo nyt, että pääomituksessa puhutaan sadoista miljoonista euroista.
– Kun pääomituksesta on kyse, mittaluokan on oltava tuntuva, jotta sillä on vaikutusta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen taloudelliseen itsenäisyyteen ja mahdollisuuksiin kohdistaa enemmän rahoitusta opetukseen ja tutkimukseen. Puhutaan sadoista miljoonista euroista, Grahn-Laasonen kertoo.
Esityksen lisärahoituksesta valmistelee hallituksen nimittämä työryhmä, jota johtaa opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Työryhmässä istuu myös valtiovarainministeriön korkein virkamies, valtiosihteeri Martti Hetemäki. Grahn-Laasonen on tehnyt asian valmistelussa yhteistyötä elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) kanssa.
– Koska budjettiraami on kireä heikosta talouskasvusta ja kertyneestä velasta johtuen, pääomitus on keino vahvistaa korkeakouluja. Se voidaan tehdä tiukan talousraamin ulkopuolella valtion omaisuutta uudelleen järjestelemällä, eli pistämällä valtion tase töihin: myymällä valtion omaisuutta ja sijoittamalla yliopistoihin valtion rahaa, Grahn-Laasonen toteaa.
Grahn-Laasonen kehuu kolmen talousviisaan pohjatyötä. Sixten Korkman, Vesa Vihriälä ja maanantaina taloustieteen Nobel-palkinnolla palkittu Bengt Holmström esittivät elokuussa ennen hallituksen budjettiriihtä, että valtio tekisi suuria pääomasijoituksia korkeakouluihin perustutkimuksen turvaamiseksi.
– Itse painotan talousnobelistin hengessä vahvan perustutkimuksen merkitystä. Holmström on todennut, että pitkällä aikavälillä Suomi hyötyy sen tuloksista eniten. Pikavoittoja ei kenenkään pidä odottaa, koska vahva perustutkimus vaatii usein vuosien työtä, hän jatkaa.
Ministeri painottaa, että korkeakoulujen lisärahoitus sadoilla miljoonilla euroilla ei edellytä velanottoa.
Yliopistot ovat julkisoikeudellisia laitoksia, joten valtion omistusten myyminen ja rahojen antaminen yliopistoille ei pienentäisi taloudellisesti julkista sektoria, vaan olisi sen sisällä tehtävä sijoitus.
Ammattikorkeakoulut vastaavasti ovat julkisesti omistettuja osakeyhtiöitä.
– Ei lisätä menoja, vaan järjestellään valtion omaisuutta uudelleen tavalla, joka tuottaa Suomelle menestystä ja talouskasvua, Grahn-Laasonen kiteyttää.
Hallitus on kautensa alkupuolella leikannut korkeakoulutuksesta, mikä on johtanut oppilaitoksissa irtisanomisiin. Satojen miljoonien lisärahoituksella on opetusministerin mukaan tarkoitus kääntää kurssi.
– Vahva pääomitus vahvistaisi viestiä siitä, että hallitus arvostaa tutkimusta ja korkeakouluja. Se loisi uskoa tulevaisuuteen ja siihen, että Suomi nousee korkealla osaamisella ja tutkimuksella, Grahn-Laasonen sanoo.
Hän korostaa, että vastikkeetonta rahaa ei ole luvassa. Pääomitus voidaan sitoa rakenteelliseen kehittämiseen.
– Mallin tulee vahvistaa laatua ja vahvojen tutkimuskeskittymien syntymistä. Korkeatasoisen perustutkimuksen tekemisessä resurssimme ovat sirpaleina ympäri maata. Tarvitsemme vahvempia tutkimuskeskittymiä, joissa kyetään tekemään korkeatasoista tutkimusta, jota maailmalla siteerataan ja joka täyttää kansainväliset mitat, hän painottaa.
Ministeri tapasi yliopistojen rehtorit torstaina. Satojen miljoonien lisärahoitus mahdollistaa uusia rekrytointeja ja tutkimusohjelmia, mutta niistä ministeriö haluaa nähdä valmiita suunnitelmia.
– Rahaa saa suhteessa tekoihin. Tätä kutsutaan profiloitumiseksi, jossa korkeakoulut valitsevat alat, joilla on mahdollista olla kansainvälisellä huipulla, ja kokoavat yliopiston sisällä resursseja tavoitteen tukemiseksi, ministeri sanoo.
Lue myös: Eduskunnassa otettiin osa Suomen Nobel-voittajan puheista tosissaan