”Lännen älyköt suhtautuvat yhä kommunismiin empatialla”

Virolaispoliitikko muistuttaa länsimaiden kaksinaamaisuudesta.
Tampereen Lenin-museo. LEHTIKUVA / TIMO JAAKONAHO
Tampereen Lenin-museo. LEHTIKUVA / TIMO JAAKONAHO

Virossa ja muissa Neuvostoliiton miehityksestä vapautuneissa maissa hämmästellään usein muiden maiden lepsua ja jopa myötämielistä suhtautumista kommunismiin.

Yksi ihmettelijöistä on virolainen kansanedustaja ja turvallisuusasiantuntija Eerik-Niiles Kross. Hän oli 1980-luvulla yksi neuvostovastaisen opiskelijaliikkeen johtohahmoista. Myöhemmin hän on uransa aikana työskennellyt diplomaattina ja johtanut Viron tiedustelua.

Kross muistuttaa usein sosiaalisessa mediassa lännen kaksinaamaisuudesta suhteessa kommunismiin ja natsismiin. Nyt hän on jakanut viestipalvelu X:ssä venäläisen kirjailijan ja historioitsijan Aleksandr Solženitsynin lännen älymystöä piikittelevän kirjoituksen vuodelta 1974.

– Idän kommistinen hallinto kesti ja pystyi kasvamaan sen ansiosta, että sitä tuki länsimaissa innostuneesti valtava määrä intellektueita, jotka tunsivat sielunveljeyttä ja kieltäytyivät näkemästä kommunismin rikoksia. Ja kun he he eivät enää voineet tehdä niin, he yrittivät oikeuttaa niitä. Täällä idässä kommunismi on kärsinyt ideologisen tappion: se on nolla ja pienempi kuin nolla. Lännen älyköt suhtautuvat kuitenkin siihen yhä kiinnostuneina ja empatialla, ja juuri tästä syystä lännen on niin äärimmäisen vaikea vastustaa itää, Solženitsyn kirjoitti.

Solženitsyn vietti elämästään kahdeksan vuotta vankileireillä ja eli 17 vuotta maanpaossa. Häntä vastaan nostetusta valtiopetossyytteestä luovuttiin vuonna 1991 Neuvostoliiton hajottua.

Mainos