Lämpöpumppuala kasvoi vaikka uusien talojen sekä saneerausrakentaminen laski voimakkaasti, ilmenee Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU:n tilastoista.
Suomen 600 000 lämpöpumppua ottavat 4 terawattituntia lähilämpöä, uusiutuvaa energiaa, talojen ympäriltä, kalliosta, maasta tai ilmasta. Suomalaiset sijoittivat vuonna 2012 lämpöpumppuihin noin 400 miljoonaa.
Ulkoilmavesilämpöpumppujen myyntivolyymit kasvoivat viime vuonna 30 prosenttia ja ilmalämpöpumppujenkin parin prosentin verran, vaikka näiden lämpöpumpputyyppien päämarkkina, rakennusten saneeraus, meni alaspäin kymmeniä prosentteja.
Rakentajistahan jo yli puolet valitsee taloonsa maa- tai poistoilmalämpöpumppuratkaisun.
Vaikka viime vuonna rakennusvolyymin laskemisen vuoksi noin 1500 lämpöpumpun potentiaali katosi, se näkyi poistoilmalämpöpumppumyynnissä vain 2 prosentin ja maalämpöpumpuissa vajaan 5 prosentin laskuna. Lämpöpumppujen markkinaosuus pientalorakentajien lämmitystapavalinnoissa siis kasvoi selvästi.
SULPU:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvosen mukaan säästyneen polttoaineen vaikutus Suomen kauppataseeseen on jo nyt merkittävä.
– Suurin potentiaali kuitenkin on vasta avautumassa. Erinomaisesta investoinnin kannattavuudesta huolimatta 220 000 öljylämmittäjästä, yli 100 000 vesikiertoisen sähkölämmityksen käyttäjästä vasta 8 000 vaihtoi viime vuonna lämmityksensä lämpöpumppuun, hän kertoo.
Hirvonen povaa alalle kovaa kasvua ja arvioi, että vuonna 2020 Suomessa on miljoona lämpöpumppua, jotka tuottavat uusiutuvaa energiaa noin 8 terawattituntia. Se vastaisi 15 prosenttia Suomen EU uusiutuvan energian velvoitteista.