Sadonkorjuu on tänä vuonna edennyt epävakaisessa säässä.
Puinnit alkoivat heinäkuun lopulla siemenheinien, syysrypsin ja syysvehnän korjuulla. Elokuun alusta päästiin puimaan myös aikaisia ohria, ruista, hernettä ja kuminaa. Tällä hetkellä puitavasta alasta on korjattu 15 prosenttia, ja sadonkorjuussa ollaan keskimääräisessä aikataulussa.
Pro Agria kertoo asiasta tiedotteessa.
Sadot ovat tähän mennessä puiduissa kasvustoissa vaihdelleet paljon. Syysvehnän sadot ovat olleet hyviä, mutta etenkin ohra ja herne kärsivät pahoin kesäkuun runsaista sateista.
Puinteja ovat jonkin verran hankaloittaneet rajujen ukkoskuurojen takia lakoon menneet kasvustot sekä rikkakasvien runsastuminen. Etenkin herne on kärsinyt, ja lähes puolet sen alasta on laossa.
Myös rukiista noin kolmannes alasta on lakoontunut, ja rypsiä on laossa noin 15 prosenttia. Ohrasta, kaurasta ja kevätvehnästä 5–10 prosenttia on laossa. Lakoontuminen myös heikentää sadon laatua.
Kevätviljoista kevätvehnällä ja kauralla on parhaimmat satonäkymät, kun taas ohran sato jää niitä heikommaksi. Ohran ja kauran jyvät ovat paikoin olleet pieniä ja hehtolitrapainot matalia. Tautipaine on noussut kasvukauden loppua kohden. Punahometta ei ole kuitenkaan toistaiseksi havaittu.
Uusien syyskasvien kylvöt vuoden 2026 satoa varten ovat alkaneet. Syyskasvien kylvöalan ratkaisee sää ja se, kuinka paljon peltoa ehtii vapautua kylvöihin riittävän aikaisin tämän kasvukauden puinneilta. Syyskasvien alan arvioidaan pysyvän lähes samansuuruisena kuin viime syksyn kylvöissä.
Pensasmarjojen satokausi on nyt parhaimmillaan. Mustaherukkaa poimitaan parhaillaan sen päätuotantoalueelta Itä-Suomesta. Myös pensasmustikan sadonkorjuu on käynnissä. Vadelman sadonkorjuu jatkuu kasvutunneleissa, joista aletaan saada lisäksi kotimaista karhunvatukkaa.
Avomaan mansikan pääsatokausi on ohi, mutta satoa kerätään vielä keväällä istutetuista taimista.
