Lakkoliikehdintä Suomea laajempi ilmiö – ”kertoo ay-liikkeen aseman heikentymisestä”

Ay-liikkeen perinteinen asema rapautuu, kun työntekijät katsovat yhä enemmän oikealle.
Lakkovahteja HKScanin tehtaalla Vantaalla 2. helmikuuta. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Lakkovahteja HKScanin tehtaalla Vantaalla 2. helmikuuta. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Lakkoliikehdintä ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan sitä on muuallakin Euroopassa, muistuttaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen X-alustalla viitaten kolumniinsa Iisalmen Sanomissa.

Pentikäisen mukaan liikehdintä kertoo ay-liikkeen aseman heikentymisestä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Jäsenmäärät ovat laskussa, suhde vasemmistopuolueisiin on ohentunut ja duunari katsoo yhä enemmän oikealle.

Pentikäinen siteeraa kolumnissaan saksalaistutkija Peter Birkeä, jonka mukaan lakot eivät johdu siitä, että ammattiliitoilla olisi enemmän valtaa, vaan siitä, että niillä on vähemmän valtaa.

– Suomessakin SAK:n ja STTK:n jäsenmäärät ovat pudonneet. Varsinkin nuoriso kääntää selkäänsä liitoille. Kun jäseniä on vähemmän, ay-liikkeen ääni kuuluu huonommin, ja pitää mennä kaduille, Pentikäinen kirjoittaa.

Asetelmaan on vaikuttanut myös vasemmiston ja ay-liikkeen napanuoran ohentuminen.

– Lisäksi ay-liike kärsii siitä, että moni duunari turvautuu nykyisin oikeistoon. Tämä näkyy muun muassa Ranskassa ja Hollannissa. Suomessakin perussuomalaiset on suurin duunaripuolue.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Suomessa mielipidemittauksissa lakoilla on ainakin toistaiseksi ollut kannatusta. Tämä johtuu Pentikäisen mukaan osin siitä, että jotkin liitot ovat levittäneet vääristeltyä tietoa työmarkkinauudistusten sisällöistä.

– Esimerkiksi Teollisuusliitto on väittänyt, että paikallisen sopimisen edistäminen johtaa 3–5 euron tuntipalkkoihin. Se ei ole totta, mainitsee Pentikäinen.

Hallitus tuo lakiin järeät keinot kitkeä työperäinen hyväksikäyttö ja turvata reilu kilpailu yrityksille.
Mainos