Mandaatin antamista vastustivat lakivaliokunnassa Ville Tavio (ps.), Antero Laukkanen (kd.) ja Johanna Karimäki (vihr.), jotka hävisivät äänestyksen äänin 3–10 ja jättivät eriävät mielipiteet.
Asia käsitellään seuraavaksi eduskunnan suuressa valiokunnassa.
Kyse on uudenlaisesta järjestelmästä, jossa ulkomainen yritys voi haastaa Suomen oikeuteen kansainvälisessä investointituomioistuimessa. Suomalaisten tuomioistuimien käyttöä ei vaadita, mutta yritys voi halutessaan turvautua myös niihin.
– Investointituomioistuimen perustamisella suositaan ylikansallista päätösvaltaa ja esitetään huomattavaa epäluottamuslausetta kotimaisille tuomioistuimille, sanoo Ville Tavio.
– Järjestelmässä ei tulla edellyttämään, että sijoittaja käyttää loppuun kansallisen tason oikeussuojakeinot ennen asian viemistä investointituomioistuimeen. Menettely olisi tältä osin aivan erilainen kuin mitä esimerkiksi Euroopan ihmissoikeussopimus edellyttää, korostaa Antero Laukkanen.
– Minkä takia ulkomaiselle sijoittajalle ja omaisuudensuojalle halutaan turvata huomattavasti vahvempi asema kuin muille oikeussubjekteille, kuten valtioille sekä muille oikeushyville, kuten ihmisoikeuksille ja ympäristölle, tiedustelee Johanna Karimäki.
Eriävän mielipiteen jättäneet lakivaliokunnan jäsenet toteavat, että ”neuvottelumandaatin antaminen merkitsee EU:lle avoimen valtakirjan antamista suomalaisen tuomiovallan siirtämiseksi ylikansalliselle tasolle”.
Kolmikko huomauttaa, että aiemmin jokseenkin vastaavassa tilanteessa CETA-vapaakauppasopimukseen sisällytettiin keväällä 2016 määräykset vastaavasta investointituomioistuinjärjestelmästä ilman, että EU:n jäsenvaltioilla oli käytännössä mahdollisuutta vaikuttaa määräysten sisältöön.