Menehtyneen henkilön työuran aikaisen eläkekertymän mukaan määräytyvä perhe-eläke koostuu leskelle maksettavasta leskeneläkkeestä ja lapsille myönnettävästä lapseneläkkeestä.
– Ehkä olennaisin – ja eniten keskusteluakin valmisteluvaiheessa herättänyt – muutos on leskeneläkkeen muuttuminen määräaikaiseksi. Leskeneläke onkin muutoksen jälkeen entistä selkeämmin uuteen tilanteeseen sopeutumista turvaava etuus, jonka määräaikaisuus on syytä tiedostaa, sanoo johtaja Veera Lammi LähiTapiola Henkiyhtiöstä.
Vuodenvaihteessa voimaan astuva lakiuudistus tarkoittaa leskeneläkkeen osalta sitä, että jatkossa se myönnetään määräaikaisena kymmeneksi vuodeksi tai kunnes nuorin lapsi täyttää 18 vuotta. Muutos koskee leskeksi 1.1.2022 jälkeen jääviä vuonna 1975 tai sen jälkeen syntyneitä henkilöitä.
Lapseneläkkeen päättymisikä puolestaan nousee kahdella vuodella siihen asti, kunnes lapsi täyttää 20 vuotta.
Perhe-eläke määräytyy kuolleen henkilön työuran aikaisen eläkekertymän mukaan. Kuten muutkin tulosidonnaiset etuudet, sen suuruus on usein yllätys tilanteen sattuessa eteen. Lammin mukaan leskeneläkkeeseen tulevat muutokset korostavat jatkossa yhä enemmän yksilön varautumisen tärkeyttä.
– Suomalaisten henkivakuutusturva perheen huoltajan tai puolison kuoleman varalta suhteessa taloudellisiin vastuisiin on usein arvioitu alakanttiin. Tämä epäsuhta korostuu erityisesti metropolialueilla asuntolainojen koon kasvaessa. Tärkeää olisi pystyä varmistamaan kuoleman jälkeen perheelle riittävä toimeentulo tai esimerkiksi varmistaa asuntolainen takaisinmaksukyky, sanoo Lammi.
Avoliitossa eläjät hyötyvät eniten
Uudistuksen suurimmat hyötyjät ovat avoliitossa elävät, jotka eivät aiemmin ole nauttineet perhe-eläkkeen suojaa lainkaan. Jatkossa menehtyneen henkilön avopuoliso on oikeutettu leskeneläkkeeseen, mikäli heillä on yhteinen lapsi, yhteinen talous sekä vähintään viisi vuotta kestänyt yhteistalous.
Leskeneläkettä maksetaan tällöinkin enintään siihen asti, että nuorin yhteinen lapsi täyttää 18 vuotta.
– Avoliittojen määrä on lisääntynyt ja heidän ottaminen mukaan leskeneläkkeen piiriin parantaa avopuolisoiden keskinäistä turvaa ja siten laajentaa eläkejärjestelmän kautta jaettavaa yhteiskunnan tarjoamaa turvaa. Huomioitavaa on kuitenkin, että avoliiton ja siihen liittyvän yhteistalouden määritelmä on varsin tarkka, toteaa Lammi.