Lakimiesliiton mielestä oikeustieteellisiä maisteritutkintoja tuottavien yliopistojen pääsykoe mittaa parhaalla mahdollisella tavalla opiskelijoiden kykyjä ja soveltuvuutta sekä juristiopintoihin että juristitehtäviin.
– Kysyimme vastavalmistuneiden juristien sijoittumistutkimuksessamme vuonna 2016 valmistuneilta juristeilta heidän ylioppilasarvosanojaan ja vertasimme niitä vastaajien valmistumisaikoihin ja opintomenestykseen yliopistossa. Juuri minkäänlaista positiivista korrelaatiota ei näkynyt, kertoo Lakimiesliiton opiskelija-asiamies Asta Tukiainen järjestön tiedotteessa.
Lakimiesliitto kysyi tutkimuksessaan myös ensimmäisen työsuhteen kuukausipalkkaa ja vertasi sitä ylioppilasarvosanoihin. Tukiaisen mukaan ensimmäisen työpaikan palkkatasokaan ei ollut merkittävässä yhteydessä ylioppilasarvosanoihin.
– Lukiossa ei opeteta juridiikkaa, joten soveltuvuutta ja kiinnostusta alalle ei voi mitata pätevästi pelkillä ylioppilasarvosanoilla, Tukiainen arvioi.
Hän myös huomauttaa, että korkeista ylioppilasarvosanoista saa lisäpisteitä oikeustieteellisiin pääsykokeisiin. Lisäksi yliopistot kehittävät oikeustieteellisten pääsykoejärjestelmää hakijaystävällisemmäksi ja tehokkaammaksi.
– Alalle on jo suunniteltu valtakunnallinen yhteisvalinta Helsingin, Turun, Lapin ja Itä-Suomen yliopistojen yhteisen pääsykoehankkeen myötä, hän muistuttaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi viikko sitten toimenpideohjelman yliopistopaikkojen jakamisesta ylioppilasarvosanojen perusteella.