Eduskunnan kyselytunnilla Sdp:n Antti Rinne kysyi Ranskan presidentin ilmoituksesta, jonka mukaan maa on Pariisin terrori-iskujen jälkeen sodassa. Ranska on esittänyt eurooppalaisten yhteisvastuulausekkeen käyttöönottoa.
Suomen laki ei kuitenkaan mahdollista puolustusvoimien osallistumista yhteisvastuulausekkeen toteuttamiseen. Rinne kysyi lausekkeen merkityksestä ja asiaan huomioon ottamisesta puolustusvoimien lainsäädännön uudistamisessa.
Pääministeri Juha Sipilän mukaan tapahtumat ovat hyökkäys myös koko Eurooppaa kohtaan, joka on turvallisuusyhteisö.
– Siinä mielessä tämän keskinäisen avunantolausekkeen käyttämisellä ensimmäistä kertaa on iso poliittinen merkitys.
Sipilän mukaan Suomi ilmoitti tuoreeltaan valmiudestaan auttaa Ranskaa kaikin käytettävissä olevin mahdollisin keinoin.
Hänen mukaansa kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta koskevasta lainsäädännöstä on menossa työryhmätyöskentely. Työryhmän piti saada työnsä valmiiksi ensi vuoden toukokuun loppuun mennessä.
– Nyt sitä on kiirehditty sillä tavalla, että saisimme sen valmiiksi jo tammikuussa ja siitä eteenpäin normaali lainsäädäntöprosessi voisi käynnistyä.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) täydensi, että sääntelyä täydennetään puolustushallinnon osalta muun muassa toimivaltuuksista, voimankäytöstä ja henkilöstön asemasta. Tästä valmistellaan parhaillaan hallituksen esitystä, joka on tarkoitus antaa samaan aikaan ulkoministeriön valmisteleman erillislain kanssa.
– Puolustusministeriö on valmis antamaan lakiesityksensä maaliskuuhun mennessä, Jussi Niinistö sanoi.
Entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) totesi avun vastaanottamisen ja antamisen kysymyksen tulleen käydyksi läpi 2012 turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Tuolloin hänen mukaansa käynnistettiin lainsäädäntötyö, joka nyt ollaan saattamassa loppuun.
Ulkoministeri Timo Soini (ps.) totesi Tuomiojan tuntevan taustan erittäin hyvin.
– Silloin, kun tätä lauseketta aikanaan tehtiin ja sitten myöhemmin, ajateltiin, että esimerkiksi Suomelle ja Ruotsille, kun ovat sotilasliittoihin kuulumattomia maita, tämmöisen avunantolausekkeen sisältö ei merkitse sitä, että joudutaan peruspuolustusratkaisua muuttamaan, Soini sanoi.
Kokoomuksen Pertti Salolaisen mukaan Pariisin tapahtumat ovat havahduttaneet huomaamaan, että verkkotiedustelulainsäädäntömme ei ole kunnossa, jotta pystyisimme seuraamaan terroristien viestiliikennettä.
– Me emme myöskään pysty tässä turvajärjestelmässä muun muassa sellaisiin sotilaallisiin toimiin, joissa suomalaiset sotilaat voisivat osallistua tiettyihin tehtäviin. Ruotsissa on tällainen lainsäädäntö, muissa Pohjoismaissa on lainsäädäntö molemmissa näissä asioissa ja meillä ei ole.
Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) totesi tiedustelulainsäädännön uudistamiseen olevan tulossa parlamentaarinen työryhmä.
Orpon mukaan ”sotilaalliseen (avunantoon) meillä ei siis lainsäädäntö ole kunnossa, mutta sen haluan kertoa, että siviilipuolella, poliisi-, raja-, pelastuspuolella, meillä on mahdollisuus tarjota Ranskalle apua”.
– Me valmistelemme parhaillaan, sikäli jos Ranska avunpyyntönsä esittäisi, sitä listaa siitä, mitä mahdollisuuksia meillä täällä siviilipuolella olisi, miten me voisimme olla mukana tässä yhteistaistossa, eurooppalaistaistossa, osoittaa solidaarisuutta Ranskalle ja olla voimakkaasti mukana tässä yhteistaistossa terrorismia vastaan.
Ulkoministeri Soini totesi olevan hyvin hyödyllistä, että tavallaan tämän avustuspyynnön kautta Suomi pääsee ”katsomaan ja hyödyllisesti tekemään koko Euroopan unionin laajuisen näkemyksen yhteensovittamisen siitä, mitä tämä aikanaan sovittu todella käytännössä merkitsee, koska tällaista pyyntöä ei ole koskaan aikaisemmin esitetty”.
– Esimerkiksi tämä avunantovelvoite 42(7) on se, mitä ehkä vähiten odotettiin, mutta se sieltä tuli, eikä esimerkiksi Nato-artikla tai sitten tämä 222. Minun mielestäni on hyvä, että nyt kun se konkreettinen pyyntö tulee, se hoidetaan yhtäältä ja sitten myös eri EU-maiden kesken selvitetään, mitä tällainen pyyntö käytännössä merkitsee, Timo Soini sanoi.