Eduskunta hyväksyi keskiviikkona uuden työntekijöiden lähettämistä koskevan lain. Se luotiin estämään työntekijöiden lähettämiseen liittyviä ongelmia ja varmistamaan, että ulkomailta Suomeen lähetettyihin työntekijöihin noudatetaan suomalaisia työehtoja.
Laki soveltuu, kun toiseen EU-maahan sijoittautunut yritys lähettää työntekijöitään työskentelemään Suomeen palvelujen tarjoamista koskevan sopimuksen perusteella. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi rakennuspalveluiden ostaminen tai työvoiman vuokraus ulkomailta.
Myös rajat ylittävien sanktioiden täytäntöönpano tehostuu, mikä parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia kilpailla kotimarkkinoilla erityisesti rakennusalalla, Albert Mäkelä arvioi.
Suomessa työskenteleviin lähetettyihin työntekijöihin on jatkossakin sovellettava suomalaisia työehtoja ja maksettava suomalaisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Tilaajan ja alihankkijan yhteisvastuu ei toteutunut
Lakiin ei otettu mukaan suomalaisen tilaajayrityksen ja ulkomaalaisen yrityksen yhteisvastuuta lähetetyn työntekijän palkkasaatavista. Suomalainen tilaaja ei siten jatkossakaan vastaa siitä, jos ulkomainen lähettävä yritys ei maksa Suomeen lähettämälleen työntekijälle suomalaisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Täytäntöönpanodirektiivin mukaan tällainen yhteisvastuu olisi ollut mahdollinen. Suomen Yrittäjät vastusti yhteisvastuuta.
Rakennusalalla työmaan pääurakoitsijalla tai rakennuttajalla on uuden lain mukaan erityinen velvollisuus selvittää lähetetyn työntekijän palkkausta, jos työntekijä sitä pyytää. Jos lähetetty työntekijä tekee maksamattomia palkkoja koskeva ilmoituksen pääurakoitsijalle tai rakennuttajalle, tämän on välittömästi pyydettävä lähettävältä yritykseltä selvitys lähetetylle työntekijälle maksetusta palkasta. Tieto on myös toimitettava työsuojeluviranomaiselle.
Tilaajan velvollisuutena on myös huolehtia siitä, että lähettävä yritys tekee ennakkoilmoituksen ja asettaa edustajan Suomeen.
Tilaajan on myös autettava työsuojeluviranomaista tavoittamaan lähettävän yrityksen edustaja. Käytännössä tilaajan on tarvittaessa pyydettävä lähettävältä yritykseltä tieto siitä, missä ja miten edustajan voi tavoittaa. Tämä tieto on annettava työsuojeluviranomaiselle.
Uudessa laissa ei ole enää rikosoikeudellista vastuusta lain noudattamisen laiminlyönnistä, vaan tiettyjen lähettävän yrityksen tai tilaajan laiminlyöntien seuraamuksena on jatkossa laiminlyöntimaksu.
Suomalaiselle tilaajalle laiminlyöntimaksu voi aiheutua vain, jos tilaaja ei ole auttanut työsuojeluviranomaista tavoittamaan lähettävän yrityksen edustajaa, tai jos rakennusalalla pääurakoitsija tai rakennuttaja ei ole pyytänyt lähettävältä yritykseltä selvitystä lähetetylle työntekijälle maksetusta palkasta.
Albert Mäkelän mukaan suomalaisille lähetettyjä työntekijöitä käyttäville yrityksille laki ei tuo merkittävästi uusia velvoitteita.