– Nyt lainsäädännöstä puuttuu konkreettinen vaade puuttumiselle. Se, ettei kiusaaminen ole koulun toimista huolimatta loppunut, ei kanavoidu kenenkään vastuuksi. Tästä taas seuraa se, että puuttumisen prosessi venyy ja kiusaaminen voi jatkua pahimmassa tapauksessa vuosia, jopa kymmenenkin vuotta, Aila Paloniemi huomauttaa opetusministerille osoittamassaan kirjallisessa kysymyksessä.
Paloniemi vaatii myös jälkihoitomallin luomista koulukiusaamisesta kärsineille. Sen avulla kiusattu voi päästä kokemansa yli ilman että kiusaamisen aiheuttamat traumat vaikuttavat opintoihin, ammatinvalintaan, sosiaalisiin suhteisiin ja itsetuntoon.
– Yksittäisissä onnettomuustilanteissa olleet ohjataan välittömästi jälkihoitoon, mutta jopa vuosien kiusaamispiinasta kärsineet eivät tällä hetkellä saa minkäänlaista jälkihoitoa, ihmettelee Paloniemi.
Kouluterveyskyselyissä jopa 68 prosenttia oppilaista koki, että aikuiset eivät puutu kiusaamiseen riittävästi. Oppilaat eivät myöskään tiedä, mitä kiusaamisesta voi seurata, koska sitä ei kaikissa kouluissa ole määritelty.
Paloniemi muistuttaa, että koulukiusaaminen on vakava ongelma, joka pitkään jatkuessaan traumatisoi kiusaamisen kohteen. Kiusaaminen vaikuttaa minäkuvaan, aiheuttaa sosiaalisten tilanteiden pelkoa, jännitystiloja ja paniikkihäiriöitä. Aivotutkimusten mukaan voimakas sosiaalinen ahdistus tuottaa pysyvän jäljen aivoihin samaan tapaan kuin kiduttaminen tai fyysinen kipu.