”Lainsäätäjän työ ei kuulu rajavartiolaitokselle” – HS: arvostelua turvapaikanhakijoiden torjumiselle

Eräät oikeustieteilijät arvostelevat tiukasti Suomeen pyrkivien turvapaikanhakijoiden torjumisperusteita, uutisoi Helsingin Sanomat.

Oikeustieteilijöiden kritiikin mukaan rajavartiolaitos tulkitsee lakeja valikoivasti ja erikoisella tavalla.

Rajavartiolaitos lähetti varustamoille ennen joulua kirjeen. Kirjeessä poliisi ja rajavartiolaitos toteavat, että rangaistavaa maahantulon järjestämistä on tuoda tai yrittää tuoda Suomeen ulkomaalainen, jolla ei ole maahantuloon vaadittavaa matkustusasiakirjaa, viisumia, oleskelulupaa tai vastaavaa asiakirjaa.

Euroopan yliopistoinstituutin kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin pitää rajavartiolaitoksen toimintaa hyvin kyseenalaisena.

– Rajavartiolaitos yrittää ehkä paikata lainsäätäjän työtä, mikä ei sille kuulu. Kuljetusyhtiöitä mahdollisesti koskevat velvollisuudet ja sanktiot eivät koske Schengen-alueen sisäistä liikennettä, vaan ainoastaan ulkorajaliikennettä eli Schengenin ulkopuolelta tulevia. Näin on eduskunta päättänyt, Scheinin sanoo HS:lle.

Kirjeessä todetaan, että Saksan Travemünden ja Helsingin välinen lauttayhteys on syksyn ajan ollut merkittävä laittoman maahantulon reitti Suomeen.

Kirjeessä vedottiin myös ulkomaalaislakiin. Ulkomaalaislain mukaan liikenteenharjoittajan on varmistettava, että sen Suomeen ulkorajaliikenteessä kuljettamalla ulkomaalaisella, joka ei ole unionin kansalainen tai häneen rinnastettava, on maahantuloon vaadittava matkustusasiakirja sekä vaadittava viisumi tai oleskelulupa.

Kirjeen mukaan ulkomaalaisen maahantulon edellytykset olisi perusteltua selvittää myös sisärajaliikenteessä.

Kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi muistuttaa, että pykälässä yksityistä kuljetusyritystä velvoitetaan selvittämään maahantulon edellytykset ulkorajaliikenteessä eli Schengen-alueen ulkorajoilla.

– Rajavartiolaitoksen mielestä olisi perusteltua selvittää nämä tiedot myös sisärajaliikenteessä. Epäilen, että rajavartiolaitoksella ei ole toimivaltaa laajentaa yksityisten toimijoiden velvollisuuksia lain nimenomaisen sanamuodon ulkopuolelle, Koskenniemi toteaa.

Mainos