Sellaista nostetta ja positiivista pöhinää kuin neljä vuotta – sitä ei näyttäisi vihreiden ympärillä olevan nyt nähtävissä, analysoi politiikan tutkija Markku Jokisipilä Verkkouutisille toukokuussa kuntavaalimittelöä Helsingissä. Kesän edetessä lista hallituksen ”apupuolueen” rasitteista tuntuu vain kasvaneen. Ja tämä voi jopa ratkaista vaalit pääkaupungissa.
Kevään puoliväliriihessä vihreät joutui nielemään turpeen tukipäätöksen sekä tutkimusrahoitukseen kohdistuneet leikkaukset. Viime aikoina hallituksen niskassa ovat olleet kulttuuri- ja tapahtuma-alojen toimijat, jotka ovat vaatineet oikeutta harjoittaa elinkeinoaan ja yhteiskunnan avaamista ripeästi. Vaalikentillä vihreät joutuu puolustamaan myös hallituksen sote-uudistusta, joka on paraikaa osin jumissa eduskunnassakin ja jonka fanaattisimmat tukijat löytyvät muualta kuin Helsingistä.
Isoista kaupungeista vihreiden kannatus näyttäisi olevan laskussa myös Tampereella ja Turussa.
Viime kuntavaaleissa hallitus-oppositioasetelma oli päinvastainen. Vihreiden pääkilpailija kokoomus oli Juha Sipilän (kesk.) johtamassa hallituksessa, joka profiloitui tiukasta talouskuristaan. Kokoomus joutui nielemään koulutusleikkaukset, jotka satoivat eri kaupunkien vaalikentillä vihreiden laariin.
Vuoden 2017 kuntavaaleissa kokoomus ylsi kutenkin ykköseksi neljän prosenttiyksikön kaulalla vihreisiin Helsingissä. Ratkaisevan käänteen kokoomukselle toi pormestariksi nousseen Jan Vapaavuoren lähes 30 000 äänen potti.
Nyt Ylen mielipidemittaus ennakoi kokoomukselle vastaavalla erolla voittoa vihreistä, vaikka Vapaavuori ei ole ehdolla ja molemmat kärkipuolueet ovat menettäneet kannatustaan –pääosin joko perussuomalaisiin tai SDP:hen. Vetoapua kokoomukselle on tuomassa nyt oman pormestariehdokkaan Juhana Vartiaisen lisäksi myös suosittu varapuheenjohtaja Elina Valtonen (ent. Lepomäki), joka on nyt kuntavaaleissa ensi kertaa mukana ja Helsingistä.
Helsingin Sanomien pormestarikyselyssä vihreiden ehdokas, nykyinen apulaispormestari Anni Sinnemäki on hieman kokoomusehdokas Juhana Vartiaista suositumpi, vaikka vihreät lähtee puolueena vaaleihin hivenen takamatkalta. Sama ilmiö on nähtävissä vielä selkeämmin Tampereella, jossa istuva pormestari Lauri Lyly kerää Aamulehden pormestarikyselyssä kovimman kannatuksen, vaikka mielipidemittausten mukaan kokoomus näyttäisi siellä ohittavan SDP:n ja nousevan kaupungin suurimmaksi puolueeksi.
Kaupungin pormestarista ei päätetä kuitenkaan kansanäänestyksellä. Lähtökohtana on, että pormestariksi valitaan kuntavaaleissa eniten ääniä saaneen puolueen tai vaaliliiton ennen vaaleja nimetty pormestariehdokas.
Selkein jakolinja taloudessa
Helsingissä kuntavaalien alla on käyty vilkasta keskustelua muun muassa taloudesta ja liikenteestä.
Helsingin talous on kyetty pitämään kunnossa niin, että kuntavaaliprosentti 18 on manner-Suomen kunnista matalampi vain Kauniaisissa. Vaikka Helsingissä ei näyttäisi toistaiseksi olevan painetta kuntaveron korotukseen, kysymys verotuksesta jakaa kokoomusta ja punavihreitä puolueita. Vihreiden pormestariehdokas Sinnemäki korosti Verkkouutisten Kuntavaalidebatissa pitävänsä tärkeänä sitä, että Helsinki toipuu ”inhimillisesti” koronapandemiasta eikä pitänyt kuntaveron nostoa täysin pois suljettuna.
Kokoomusehdokas Vartiainen väläytti samassa debatissa taas mahdollisuutta jopa kuntaveron laskuun. Vartiaisen mukaan ”salin vasemmalla laidalla” on ollut painetta verojen korotuksiin, mitä kokoomus on pitänyt aisoissa.
Sote-uudistuksen osalta vihreiden pormestariehdokas on väläyttänyt tarvetta jonkinlaiseen ”edunvalvontaan”, jotta uudistuksen rahoitusmalli ja -kriteerit palvelisivat helsinkiläisiä paremmin. Vartiainen taas katsoo, ettei korjauksia ole käytännössä mahdollista enää tehdä, etenkin kun mahdollisuuksia järkeviinkin ulkoistuksiin rajataan.
Mitä tulee maahanmuuttopolitiikkaan ja ilmasto- ja ympäristöasioihin, isossa kuvassa niin vihreiden ja kokoomuksen pormestariehdokkaat näyttäisivät olevan näistä pääosin samoilla linjoilla.
Molemmat pitävät työperäisen maahanmuuton lisäämistä Helsingin kasvulle ja kehitykselle välttämättömänä ja haluavat edistää oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotoutumista. Vaalikonevastaustensa perustella molemmat katsovat myös, ettei ympäristöasioista ole syytä tinkiä talouskasvun ja työpaikkojen luomisen kustannuksella.
Usein tunteita herättävissä ruokakysymyksissä Vartiainen oli Ylen vaalikoneessa jokseenkin samaa mieltä viikoittaisen kasvisruokapäivän tarpeesta Helsingin kouluissa, joskin perustelu oli varsin pragmaattinen: ”Kouluissa on aina ollut päiviä ilman lihaa tai kalaa”. Sinnemäki taas painotti kasvisruoan lisäämisen olevan hyväksi niin eläimille, ilmastolle kuin ihmisten terveydellekin.
Erilaisilla arvokartoilla vihreät sijoittuu kokoomusta liberaalimpaan suuntaan. Miten tämä käytännön kysymyksissä sitten ilmenee – toisaalta Sinnemäki kannatti Ylen vaalikoneessa käyttäytymisohjeita, joissa määriteltäisiin, minkälainen käytös tai puhe olisi valtuuston kokouksissa kiellettyä. Vartiainen ei pitänyt tällaista ohjeistusta tarpeellisena.
Kenen ehdoilla liikennepolitiikkaa?
Liikennepolitiikassa tiukkaa vastakkainasettelua vihreiden ja kokoomuksen pormestariehdokkaiden välille on vaikea virittää. Vartiainen ei ole pitänyt Helsingin keskustan näivettymistä eikä autolla sinne pääsyä niin isona ongelmana mitä monet yrittäjät ovat julkisuudessa rummuttaneet. Samaan hengenvetoon Vartiainen – intohimoinen taittopyöräilijä – on korostanut sitä, että Helsingissä on kyettävä liikkumaan sujuvasti niin autolla, joukkoliikennevälineillä, polkupyörällä kuin kävellenkin.
Vartiainen on väläyttänyt ilmaan taas kokoomuksen jo pitkään ajamaa keskustatunnelia, mikä vapauttaisi hänestä Helsingin keskustassa liikkumista myös pyöräilijöiden ja kävelijöiden näkökulmasta. Vihreissä taas pelätään, että tavalla tai toisella autoilijoiden tilannetta helpottavat ratkaisut johtavat autoilun määrän kasvuun ja lisäävät ilmastopäästöjä.
Ruuhkamaksuihin Sinnemäki suhtautuu jossain määrin myönteisesti, Vartiainen vastaavasti kielteisemmin. Sinnemäki painottaa tässä mahdollisuuksia muun muassa päästöjen vähentämiseen, Vartiaisen mielestä taas Helsingissä ruuhkat eivät ole sellainen ongelma kuin monissa isoissa kaupungeissa.
– Suhtaudun tähän avoimesti, mutta samalla muistutan, että maksujen pitäisi olla perusteltuja ja kannatettavia niiden kohteeksi joutuvien ihmisten kannalta. Ruuhkamaksu vastaa siis sellaisen ihmisen tilanteeseen, joka on ruuhkassa ja harmittelee, ettei voi nopeuttaa kulkuaan, vaikka haluaisi maksaakin tästä, Vartiainen avasi kantaansa taannoin Verkkouutisissa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]