– Tarkoituksena on selvittää mahdolliset ongelmat tapausten tunnistamisessa ja rikosprosessissa. OECD kiinnitti maaliskuussa julkaistussa raportissaan huomiota siihen, että ulkomaisten virkamiesten lahjontaan liittyvissä tapauksissa hylättyjen syytteiden suhteellinen määrä on ollut suuri, Jari Lindström toteaa.
Selvityksessä on tarkoitus ottaa huomioon myös Suomessa tapahtuva lahjonta. Lindströmin mukaan Suomen haaste on paikallistasolla tapahtuva korruptiivinen toiminta, jota ei aina tunnisteta tai huomata.
Korruption keskeisiä riskialueita ovat rakennusala, julkiset hankinnat ja tarjouskilpailut, yhdyskuntasuunnittelu ja poliittinen päätöksenteko ja rahoitus. Tarkoituksena myös on, että selvityksessä vertaillaan Suomen ja muiden maiden eroja lahjontarikosten käsittelyssä rikosprosessissa.
Lisäksi selvitetään syyttäjien ja tuomareiden koulutuksen kehittämistarpeita liittyen lahjontarikoksiin, ministeri painottaa.
– OECD:n raportissa kiitettiin Suomea sitoutumisesta lahjonnan vastaiseen työhön. Tällaisia ovat useat oikeusministeriön viime vuosina käynnistämät korruption torjuntaan ja ennalta estämisen liittyvät hankkeet. Nyt haluan jatkaa tätä toimeenpanevaa linjaa ja edelleen tehostaa korruption vastaista työtä, Lindström sanoo.
Lisäksi ministeri ajaa voimakkaasti korruptioepäilyistä ilmoittavien suojelun parantamista.
– Kuntatasolla on tapahtumassa merkittävä toimintaympäristön muutos sote- ja maakuntauudistuksen myötä, joten korruptioriskien tunnistaminen ja korruption vastaisen työn vahvistaminen on tärkeää, Lindström toteaa.
Oikeusministeriön aikaisemmassa hankkeessa on ehdotettu muun muassa uutta sähköistä kanavaa, jota kautta korruptiosta voisi ilmoittaa nimettömänä.
– On aivan selvää, että esimerkiksi kunnan työntekijän on vaikea kertoa havaitsemastaan korruptiosta, jos pelkona on, että työpaikka menee alta, Lindstöm toteaa.