Viime syksynä jaossa ollut 15 miljoonaa euroa käytettiin Viitasen mukaan eurolleen.
– Avustukselle on ollut selvästi tarvetta. Lähiöiden valtava korjausvaje on myös mahdollisuus, jossa kaikki osapuolet: asukkaat, yrityselämä ja kunta voittavat. Myöntämällä käynnistysavustusta korjaustarpeessa olevien lähiörakennusten perusparantamiseen, kehitetään lähiötä ja edistetään samalla työllisyyttä, Viitanen sanoi tiistaina ARA-päivillä .
Tälle vuodelle käynnistysavustusta on varattu 100 miljoonaa euroa.
– Viime ja tänä vuonna myönnettävien 115 miljoonan euron avustusten aikaansaama työllisyysvaikutus rakennusalalle on yhteensä noin 18 500 henkilötyövuotta ja investointivaikutus Suomen talouteen noin 1,15 miljardia euroa. Merkittäviä lukuja molemmat, ministeri muistutti.
Viitanen kehottikin puheessaan alan toimijoita hyödyntämään aktiivisesti avustuksia, joita Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää.
– Toivon, että toimeen ryhdytään nopeasti, sillä rakennuskantamme todella tarvitsee näitä investointeja. Rakennusten korjausvajetta on jatkossa kurottava umpeen entistä suunnitelmallisemmin, Viitanen sanoi.
Suuri osa Suomen asuntokannasta on rakennettu 1960- ja 1970-luvulla, ja on nyt enenevässä määrin tullut peruskorjausikään. Tästä johtuen korjausrakentamisen merkitys kasvaa jatkossa merkittävästi ja ohittaa Viitasen mukaan uudisrakentamisen jo lähivuosina, kuten on tapahtunut muissakin kehittyneissä maissa.