Pankkiautomaattiverkoston harventuessa kaupat ovat alkaneet tarjota lisäpalveluna mahdollisuutta nostaa käteistä kassalta. Finanssialan Keskusliiton mukaan käteisen rahan nosto kauppojen kassoilta yleistyy hitaasti mutta varmasti. Palvelun arvellaan olevan kuluttajien keskuudessa yhä kohtalaisen tuntematon. Automaattiverkoston karsiminen on suoraa seurausta käteisen käytön vähenemisestä maksuvälineenä.
‒ Nostomäärät ovat olleet koko ajan kasvussa sitä mukaa, kun palvelu on käynyt tunnetummaksi. Kaikki eivät vielä tahdo muistaa, että käteistä voi nostaa kaupan kassalta. Pystymme laajalla liikeverkostollamme tarjoamaan käteisnostopalvelua ympäri Suomen, sanoo Keskon partner manager Hanna-Leena Lillstrang.
Rahaa voi nostaa ainakin S-marketeista, K-kaupoista, R-kioskeista ja Tokmanneilta. Palvelu on ollut vähitellen laajenevana käytössä vuodesta 2013 alkaen. Osa kaupoista vaatii tuotteen ostamista rahannoston yhteydessä, osalla velvoitetta ei ole. Tätä ennen kortin höylääminen kioskien kassoilla on ollut epävirallisempaa ja tilannesidonnainen käytäntö eri puolilla Suomea.
Vaikka käteisnostot laajenevat kaupan puolelle, maksetaan korteilla jatkuvasti enemmän ja käteistä käytetään vähemmän. Käteisnostojen määrä laskee jatkuvasti.
Lähimaksaminen on yleistynyt Suomessa huomattavasti.
‒ Lähimaksaminen on nopea ja kätevä tapa hoitaa maksutapahtuma. Lähimaksuominaisuutta voi myös käyttää huoletta. Se on yhtä turvallinen tapa käyttää korttia kuin totutumpi pin-koodin näppäily, sanoo Finanssialan Keskusliiton korttimaksamisen asiantuntija Kirsi Klepp.
Suomen Pankin maksuliiketilastojen mukaan suomalaiset maksoivat vuonna 2015 28,6 miljoonaa kertaa debit-maksukortin lähimaksuominaisuudella. Rahaa liikkui 230 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 lähimaksuominaisuutta käytettiin vain 3,3 miljoonaa kertaa ja rahaa liikkui 30 miljoonaa euroa.