Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin mukaan lähihoitajatutkinnon suorittaneita oli vuoden 2012 loppuun mennessä noin 100 000 henkeä. Koulutus alkoi vuonna 1993.
Lähihoitajia työskentelee muun muassa vanhainkodeissa ja palvelutaloissa (30 %), terveyskeskuksissa (15 %), päiväkodeissa (15 %), kotipalvelussa (15 %), sairaaloissa (10 %) ja kouluissa (9 %).
Lähihoitajista 70 prosenttia työskentelee kuntien palveluksessa. Yksityisen työnantajan tai kolmannen sektorin palveluksessa on noin 30 prosenttia lähihoitajista. Lähihoitajia työskentelee myös yksityisinä ammatinharjoittajina sekä yrittäjinä.
Lähihoitajista 65 prosenttia työskentelee sosiaalihuollossa ja 35 prosenttia terveydenhuollossa.
Koulutusohjelmasta tai osaamisalasta riippumatta lähihoitajatutkinnon suorittanut voi hakea kaikkia lähihoitajan töitä.
– Tämä on erittäin tärkeä asia sekä työntekijälle että työnantajalle. Työntekijä voi siirtyä joustavasti esimerkiksi päivähoidosta vanhustenhoitoon näin halutessaan. Työnantajalle tämä tuo mahdollisuuksia lähihoitajan osaamisen laaja-alaiselle hyödyntämiselle. Näin osaaminen on tehokkaammin työmarkkinoiden käytössä, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.
Hänen mukaansa SuPerin keskeisiä tavoitteita ovat lähihoitajien ja vastaavan koulutuksen saaneiden palkkauksen parantaminen sekä riittävä koulutetun hoitohenkilökunnan mitoitus.
– SuPer korostaa toteutuneen, todellisen mitoituksen merkitystä. Lisäksi työpaikoilla on oltava riittävästi koulutettua hoitohenkilökuntaa, jota kouluttamaton työvoima ei saa korvata. Tämä on edellytys hyvälle hoidolle sekä potilas- ja työturvallisuudelle. SuPerin keskeinen tavoite on myös ammatillisen osaaminen tunnistaminen ja laaja-alainen hyödyntäminen, Paavola sanoo.
Tänään maanantaina vietetään kansallista lähihoitajapäivää.