– Kuntasektorin yt-neuvottelut, henkilöstölomautukset ja muut säästötoimet uhkaavat jo heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten perusoikeuksia. Osa kuntien peruspalveluista on jo nyt niin heikolla tasolla, että tätä alemmas ei voi enää mennä. Päättäjien sekä kunnissa ja valtiotasolla on nyt herättävä ja kannettava vastuunsa, sanoo SuPerin Helsingissä koolla oleva edustajisto kannanotossaan.
SuPerin mukaan hoivasektorin henkilöstömäärät palvelutarpeisiin nähden ovat monissa kunnissa jo niin matalat, että peruspalvelujen turvaaminen ilman lisäsäästöjäkin on vaikeaa.
– Mikäli säästösyistä tätä tasoa vielä lasketaan, eivät kunnat silloin enää täytä tärkeintä perustehtäväänsä, SuPer sanoo ja vaatii päättäjiltä vastuun ottamista ja valvontaviranomaisten tiukkaa puuttumista laiminlyönteihin.
SuPerin mukaan kuntien talousahdingon suurin syy löytyy yleisestä maailmanlaajuisesta taantumasta, mutta osa vaikeuksista on aiheutettu myös kuntien omilla päätöksillä.
– Kuntien tulopohjan rapautuminen, taloussuunnittelun epäonnistuminen ja jopa tietoinen alibudjetointi on johtanut kuntasektorin hyvin vaikeaan tilanteeseen.
SuPerin päättäjät pitävät huolestuttavana sitä, että kuntasektorilla ei ole riittävästi opittu 1990-luvun laman virheistä. Silloin monissa kunnissa tehtiin voimakkaita leikkauksia ja seuraavina vuosina monet näistä kunnista maksoivat saadut säästöt korkojen kanssa takaisin.
– Nämä leikkaukset näkyvät vielä tänäänkin muun muassa siten, että monet 90-luvun säästöjen kohteiksi joutuneet lapset ovat nyt hyvin edustettuina psykiatrisen hoidon palveluissa. Lyhytnäköiset säästöt, jotka vaarantavat peruspalvelut, maksetaan takaisin korkeampina korjaavina kustannuksina, SuPer varoittaa.
SuPeriin kuuluu yli 84 000 sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.