Selvityksen mukaan yhteydenotot kotihoidossa työskenteleviltä jäseniltä ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisen kahden vuoden aikana. Ne koskevat pääsääntöisesti huolta hoidon laadusta ja asiakkaiden turvallisuudesta sekä työn kuormittavuutta.
Hoidon laadusta oli huolissaan 95 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vain viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat hyvin. Lähes 70 prosenttia koki, että työyksikössä on liian vähän henkilökuntaa. 93 prosenttia vastaajista toivoi lisää lähi- ja perushoitajia.
Vastaajista 88 prosenttia arvioi työmäärän nousseen viimeisen vuoden aikana. Työn henkinen rasittavuus oli lisääntynyt 85 prosentilla vastaajista. Nykyisessä ammatissa työkyvyttömyyttä pelkäsi yhteensä noin puolet vastaajista. Alan vaihtoa viimeisen vuoden aikana oli harkinnut kaksi kolmasosaa kotihoitajista.
Heinäkuussa 2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki vahvisti, että laitoshoitoa vähennetään. SuPerin mukaan kotihoito jäi kuitenkin kehittämättä ennen laitoshoidon purkamista.
– Monessa kunnassa käyntimäärät ovat nousseet tuhansilla käynneillä vuodessa. Henkilöstömäärä on kuitenkin pidetty lähes samana. Pelkkä työn organisointi ja tekniset apuvälineet eivät riitä laadukkaan hoidon toteuttamiseen. Tarvitaan lisää henkilökuntaa, SuPer sanoo tiedotteessaan.
Poissaoleville työntekijöille ei myöskään tahdo löytyi sijaisia. Kyselyyn vastanneista 65 prosenttia kertoi, ettei sijaista oteta alle kolmen päivän sijaisuuksiin säästösyistä tai koska sijaista ei saada.
SuPerin mukaan olisi pohdittava, ketä kotihoitoratkaisu palvelee laitoshoidon sijaan: ihmisoikeuksia vai kunnan rahakirstua.
– Kotihoito ei voi jatkossakaan korvata ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista, jossa henkilökunta on ympärivuorokauden paikalla. Ei voida kuitenkaan odottaa, että työntekijät ratkaisevat nykyisillä voimavaroillaan kotihoidon kaoottisen tilanteen. Kunnat eivät voi jättää vanhuksia pärjäämään oman onnensa nojaan, vaan niiden tulee osoittaa riittävät resurssit eettisesti päivänvaloa kestävän kotihoidon toteuttamiseksi.
Kotihoidon työntekijöille suunnattuun kyselyyn vastasi 2 408 superilaista lähi- ja perushoitajaa.