Palveluyhtiö Baronan työelämätutkimuksen mukaan 45 prosenttia alle 40-vuotiaista työssäkäyvistä suomalaisista pohtii työpaikan vaihtoa, ja yhä useampi uskoo vielä vaihtavansa kokonaan toiselle alalle.
Työelämässä olevien suomalaisten näkemyksiä ja aikomuksia toiseen kertaan kartoittanut tutkimus osoittaa koronapandemian mullistaman työarjen ainakin osittain muuttuneen uudeksi normaaliksi, mutta samalla yhä useampi, peräti 51 prosenttia kokee työn kuormittavuuden kasvaneen.
Baronan mukaan jokaisen työnantajan on viimeistään tänä vuonna arvioitava oma pito- ja vetovoimansa kriittisesti ja huolehdittava työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden huomioimisesta.
Viime vuoden aikana maailmalla on puhuttanut The great resignation -keskustelu, jonka mukaan yhä useampi pohtii jatkuvasti työpaikan vaihtoa. Asiantuntijoiden mukaan koronapandemia on saanut yksilöt pohtimaan oman työnteon tarkoitusta sekä työolosuhteita.
Baronan mukaan sen työelämätutkimus sisältää selviä viitteitä samaan suuntaan ja siten vahvistaa näkemystä työmentaliteetin muutoksesta.
Työvoimasta 36 prosenttia harkitsee tällä hetkellä työpaikan vaihtoa. Alle 40-vuotiaissa osuus on peräti 45 prosenttia. Työväestö uskoo pysyvänsä nykyisellä alallaan keskimäärin yhdeksän vuotta, mikä on vuoden vähemmän kuin edellisellä tutkimuskerralla.
Kokonaan toiselle alalle uskoo vaihtavansa tasan puolet tutkimuksen vastaajista, kasvua vuoden takaiseen on neljä prosenttiyksikköä.
Työnhaussa suomalaiset pitivät tärkeimpinä tekijöinä työnantajan panostuksia työyhteisöön (95 %), työtehtävän sisältöä (93 %) sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa (92 %).
– Tutkimuksemme osoittaa, että samat henkiset virtaukset ja pohdinnat ovat rantautuneet meren takaa myös meille Suomeen. Ihmiset miettivät omaa uraansa jatkuvasti ja pohtivat, mihin haluavat työpanoksensa ja aikansa käyttää. Tämä on luonnollinen ja ymmärrettävä kehityssuunta, jota merkittävä osa työnantajista ei silti ole vielä sisäistänyt, Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä toteaa.
Henkinen hyvinvointi ja onnellisuus toipunut
Työelämätutkimuksen mukaan koronapandemian negatiiviset vaikutukset työntekijöiden psyykkiseen vointiin ovat vähentyneet. Vastaajista peräti 71 prosenttia arvioi oman henkisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden hyväksi, kun vuosi sitten vastaava luku oli 60 prosenttia. Vointinsa koki nyt huonoksi 15 prosenttia (vuonna 2020 22 %).
Noin kaksi vuotta jatkuneen koronapandemian seuraukset ihmisten työarkeen ovat osittain normalisoituneet. Kun verrataan vuoden takaiseen, peräti 12 prosenttiyksikköä useampi kokee, että korona ei ole vaikuttanut omaan työelämään juuri mitenkään. Näin vastasi 53 prosenttia (vuonna 2020 41 %) vastaajista.
Naiset kokevat koronan vaikuttaneen työelämäänsä ja työskentelyolosuhteisiin miehiä enemmän.
Vastaajista yli puolet eli 51 prosenttia kokee työn kuormittavuuden eli kiireen ja stressin vain kasvaneen koronapandemian aikana. Kasvua vuoteen 2020 verrattuna on neljä prosenttiyksikköä.
Iso joukko kokee siis työtilanteensa hyvin haastavaksi, eivätkä organisaatiot ole kyenneet vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen, sillä vain 28 prosenttia työvoimasta katsoo saaneensa aiempaa parempaa tukea esihenkilöiltään.
Koronapandemia näyttää vaikuttaneen työväestön muuttohalukkuuteen. Niistä vastaajista, jotka harkitsevat muuttoa työn perässä, 69 prosenttia oli nyt valmis muuttamaan kauemmas eli toiseen maakuntaan. Tässä oli kasvua kuusi prosenttiyksikköä vuoteen 2020 nähden.
Erilaiset työnteon muotojen yhdistelmät ovat tulevaisuutta
Baronan työantajatutkimuksessa nostettiin uudeksi teemaksi myös erilaiset työnteon muodot ja erityisesti niiden yhdistäminen. Taustalla on muun muassa viime vuosina huimasti kasvanut kevytyrittäjyys sekä halukkuus työskennellä eri muodoissa omiin nimiin, joko osa- tai kokopäiväisesti.
Palkkatyössä olevista vastaajista kahdeksan prosenttia työskentelee jo nyt palkkatyön ohella yrittäjänä, itsenäisenä ammatinharjoittajana tai kevytyrittäjänä.
Tällaisesta yhdistelmästä kiinnostuneita oli kuitenkin kolme kertaa enemmän, sillä 24 prosenttia kertoi olevansa kiinnostunut yrittäjämäisestä työstä palkkatyön ohella.
Täysipainoinen siirtymä pois palkkatyöstä itsensä työllistämiseen kiinnosti 18 prosenttia palkansaajista.
Baronan työelämätutkimuksen aineiston keräsi Norstat marraskuussa 2021. Sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan edustavaan tutkimukseen vastasi 1[nbsp]018 työelämässä olevaa suomalaista.