Kaikki kyselyyn vastanneet yli 20 000 asukkaan kunnat ovat Facebookissa ja suurin osa yli 50 000 asukkaan kunnista Facebookissa ja Twitterissä.
Twitteriä käyttää kyselyyn vastanneista kunnista runsas neljännes ja lähes yhtä monella on käytössään Youtube. Linkedinin käyttö on kasvussa, mutta vielä vähäistä.
Mitä suuremmasta kunnasta on kyse, sitä useampia sosiaalisen median välineitä käytetään.
Nuorisotoimi ja kirjasto ovat aktiivisimpia sosiaalisen median käytössä. Likimain kaikkien kunnan organisaatioiden sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt. Sosiaalisessa mediassa kohderyhmät ovat etenkin nuoret, lapsiperheet ja matkailijat.
Sosiaalisen median kanavia käytetään eniten tapahtumien markkinointiin ja uutisista välittämiseen. Tapahtumiaan markkinoi yli 70 prosenttia kyselyyn vastanneista sosiaalista mediaa käyttävistä kunnista, matkailumarkkinointia harjoittaa yli puolet.
Noin neljännesosa kyselyyn vastanneista kunnista ilmoitti, että kunnanjohtaja on esillä sosiaalisessa mediassa työroolissaan.
Sosiaalisessa mediassa toimitaan pääosin suomeksi ja ruotsiksi. Englannin kielellä toimii sosiaalisessa mediassa 13 prosenttia vastanneista kunnista.
Vain harva eli kolme prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista tarjoaa verkkosisältöä saamen-, selko- tai viittomakielellä.
Noin kolmannes vastanneista kunnista on kehittänyt erillisen mobiili- tai tablettisovelluksen.
Responsiivisuus eli eri päätelaitteiden vaatimusten huomioiminen verkkopalveluissa yleistyy. Kyselyyn vastanneista kunnista kaksi kuntaa kolmesta kertoo ottavansa huomioon, tai aikovansa ottaa huomioon, eri päätelaitteiden vaatimukset verkkopalveluissaan.
Kuntaliiton sosiaalisen median kyselyyn vastasi 170 kuntaa, eli vastausprosentti oli 53,1. Kysely lähetettiin kuntien verkkoviestinnästä vastaaville.