Tyypillisimmin lapsen puhelimen käyttö alkaa kouluunmenon kynnyksellä, 6–7-vuotiaana, jolloin hänelle hankitaan ensimmäinen oma puhelin, käy ilmi DNA:n teettämästä koululaistutkimuksesta.
Silti lähes puolet (49 prosenttia) lapsista on käyttänyt älypuhelinta ensimmäisen kerran jo alle 6-vuotiaana.
Oma puhelin on hieman yli kolmanneksella tänä vuonna 6 vuotta täyttävistä lapsista (36 prosenttia) ja lähes kaikilla yli 8-vuotiailla. Puhelimen omistus kasvaa selvästi 7- ja 8-vuotiaiden lasten kohdalla.
Älypuhelimien osuus ensimmäisenä puhelimena on kasvanut vielä hieman aiempiin vuosiin verrattuna: lasten puhelimista nyt lähes kaikki ovat älypuhelimia.
DNA:n vuosittain teettämä koululaistutkimus selvittää koululaisten puhelimen hankintaa, käyttötarkoituksia ja puhelimen käyttöön liittyviä ilmiöitä. Pääkohderyhmänä ovat tänä vuonna 6–12 vuotta täyttävien lasten vanhemmat, mutta kyselyssä on huomioitu myös 13–16-vuotiaat.
Miksi puhelin hankitaan?
Perheen yhteydenpidon helpottaminen (45 prosenttia) ja turvallisuus (40 prosenttia) ovat tänäkin vuonna merkittävimmät syyt hankkia lapselle hänen ensimmäinen puhelimensa. Seuraava puhelin ostetaan useimmiten edellisen rikkouduttua (48 prosenttia).
Lapsen ensimmäistä puhelinta hankittaessa laitteen hinta ja helppokäyttöisyys ovat tärkeimpiä valintaperusteita. Lapsen ensimmäinen puhelin asettuu aiempaa useammin 101–200 euron hintaluokkaan. Toista puhelinta ostettaessa hinnan lisäksi korostuvat erityisesti puhelimen ominaisuudet.
– Markkinoilla on hyvä valikoima edullisia älypuhelimia, jotka soveltuvat lapsen käyttöön. Kuitenkin esimerkiksi laitteen koko on yllättävän harvoin valintaperusteena, kun vanhemmat valitsevat ensimmäistä puhelinta lapsensa pieniin käsiin, toteaa DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.
– Laitteen kestävyyteenkin kiinnitetään enemmän huomiota vasta lapsen toista puhelinta hankittaessa – tämä oppi näyttää tulevan kantapään kautta.
Lähes kaikille lapsille ostetaan puhelimeen suojakuoret. Näytönsuojia ja puhelinpidikkeitä hankitaan nyt enemmän verrattuna aiempiin vuosiin. Lapsen iän myötä erityisesti kuulokkeiden, langattomien kaiuttimien ja varavirtalähteiden suosio kasvaa merkittävästi.
6–12-vuotiaiden lasten vanhemmat näkevät lapsen puhelimenkäytöllä useita hyötyjä. Tutkimuksen mukaan älypuhelimen käyttö kehittää lapsen digitaalisia taitoja ja edistää lapsen kykyä hakea tietoa.
– Puhelin on tutkimuksen mukaan myös tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen väline ja se tuo lapselle itsenäisyyttä samalla kun lapsen reviiri laajenee. Ensimmäisen älypuhelimen hankinta on myös hyvä tapa opetella lapsen kanssa molemminpuolista luottamusta, Aavikko kertoo.
Pelisäännöt
Lähes kaikilla 6–12-vuotiailla lapsilla on sovittuna kännykkään liittyviä pelisääntöjä.
Yleisimmin lasta ohjeistetaan pitämään huolta puhelimesta. Lisäksi puhelimeen tulisi vastata, kun perheenjäsen soittaa, perheen yhteistä aikaa vietettäessä ei näprätä puhelinta, puhelimen tulisi pysyä tiiviisti lapsen matkassa ja lapsi sen kautta tavoitettavissa.
Mutta on hetkiä, jolloin puhelinta ei saa käyttää, esimerkiksi kun ollaan elokuvissa.
13–16-vuotiaiden lasten kohdalla tärkein pelisääntö on viestittää omasta sijainnista ja ilmoittaa omista menoistaan.
Tutkimuksen toteutti Nepa Insight Oy. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 1065 ikäryhmässä 6–16-vuotiaiden lasten vanhempaa/huoltajaa. Tiedonkeruu tapahtui huhtikuussa 2019 Nepan online-paneelissa.