Verkkouutiset

Nuorisoa kaupungilla Helsingin keskustassa 2022. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Lähes joka kolmas tyttö raiskattu hatkareissun aikana – ”ovat suuremmassa vaarassa kuin ennen sijoitusta”

Sijaishuoltojärjestelmään liittyy lapsiasiavaltuutetun mukaan useita epäkohtia.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Lastensuojelun sijaishuollosta poistuneet eli niin sanotulle hatkareissulle lähtenet lapset altistuvat useille vaaroille, kertoo lapsiasiavaltuutetun tänään julkaisema kysely, johon ovat vastanneet hatkanneet nuoret itse.

Lastensuojelun sijaishuollossa kirjataan vuosittain noin 3 800 luvatonta poissaoloa eli hatkaa. Viime vuosina hatkojen määrät ovat lisääntyneet ja kestot pidentyneet.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Hatkaaminen vaarantaa lapsen turvallisuuden monella tapaa. Analyysi osoittaa, että hatkan aikana lapset ovat väkivallan ja muiden rikosten tekijöitä ja uhreja.
Lähes joka kolmas kyselyyn vastannut tyttö oli hatkan aikana raiskattu ja yhtä moni oli riskissä joutua ihmiskaupan tai sen kaltaisen hyväksikäytön uhriksi. Seksin myymisestä kertoi kaikista vastaajista 19 prosenttia ja 21 prosenttia tytöistä.

Vastaajista 40 prosenttia oli hatkan aikana käyttäytynyt itsetuhoisesti ja joka neljäs väkivaltaisesti.

– Lastensuojelun sijaishuollossa asuvat lapset on otettu huostaan tai sijoitettu kiireellisesti, jotta heitä voitaisiin suojella. Hatkassa lapset ovat jopa suuremmassa vaarassa kuin ennen sijoitusta. Tilanne on kestämätön: yhteiskunnan suojelussa olevat lapset eivät voi elää kaduilla ja tuntemattomien nurkissa, sanoo tiedotteessa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

Pekkarinen totesi tiedotustilaisuudessa, että sijaishuoltojärjestelmään hatkaamisen osalta liittyy useita epäkohtia. Esimerkiksi poliisi ei etsi akuutteina tapauksina lastensuojelulaitoksista poistuneita nuoria.

– Käytännössä laitoksen työntekijät etsivät lasta, Pekkarinen totesi ja jatkoi, että jokainen voi miettiä kuinka työntekijä omien työvuorojensa ja arkisen elämän puitteissa ”vaikkapa jostain Muhokselta” käsin pystyy etsiskelemään karannutta nuorta.

– Myöskään vaikka lastensuojelun työntekijä löytäisi lapsen, ei koulutettu ammattilainen saa ottaa kiinni tuttua lasta, kertoi Pekkarinen, joka on myös itse työskennellyt ohjaajana lastensuojelulaitoksessa.

Pekkarisen mukaan tämä epäkohta kuluttaa ammattilaisia henkisesti ja vaarantaa vakavasti lasten hyvinvoinnin.

Hatkanneista lapsista 80 prosenttia oli käyttänyt alkoholia ja yli puolet huumeita hatkan aikana. Päihteet olivat yhteydessä muihin kielteisiin kokemuksiin.

Lapset hatkaavat yleisimmin sosiaalisten suhteiden, laitosolojen ja hatkaan vetävien tunnekokemusten kuten vapauden kaipuun takia. Tarvetta hatkaamiselle voidaan vähentää mahdollistamalla lapsen yhteydenpito kavereihinsa, panostamalla hyvään ilmapiiriin sijaishuoltopaikassa ja varmistamalla, että lapsi ymmärtää sijoituksensa perusteet. Myös päihdeongelman hoitaminen voi vähentää päihteidenkäytöstä aiheutuvia karkumatkoja. Hatkan jälkeisiä rajoitustoimenpiteitä ja niiden vaikutuksia tulee tarkastella kriittisesti.

Hatkaamisen ehkäisy vähentää lasten tekemää ja kokemaa väkivaltaa ja muita rikoksia sekä lasten kohtaamaa hyväksikäyttöä ja ihmiskaupan riskiä.

– On välttämätöntä, että lastensuojelulain kokonaisuudistuksessa hatkaaminen otetaan työn alle. On tärkeää panostaa myös hatkaamista ehkäiseviin toimiin, Pekkarinen korostaa.

Selvityksessä annetaan seitsemän toimenpidesuositusta. Sosiaali- ja terveysministeriön, Poliisihallituksen ja Hätäkeskuslaitoksen toimintaohjetta ja viranomaiskäytäntöjä tulee uudistaa lapsen hyvinvoinnille muodostuvan riskin näkökulmasta.

Myös lasten kiinniottoon liittyviä käytäntöjä ja toimivaltuuksia täytyy tarkastella ja mahdollisesti laajentaa.

– Lasten etsimiseen liittyvä viranomaisohjeistus on vaikeaselkoinen ja perustuu ajatukseen, ettei hatkannut lapsi olisi välittömässä vaarassa, vaan pakoileva henkilö. Kyse on kuitenkin lapsista, jotka ovat suuressa riskissä, Pekkarinen huomauttaa.

Lapsiasiavaltuutetun toimiston toteuttaman raportin tavoitteena on syventää tietoa hatkaamisen ilmiöstä lapsen näkökulmasta ja tarjota ajankohtaisia tuloksia päätöksenteon, kehittämistyön ja toiminnan tueksi. Selvitys on osa kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa. Sen aineistona on lastensuojelun kehittämisyksikkö Pesäpuu ry:n keräämä kyselyaineisto lapsilta sekä lasten läheisiltä ja heidän kanssaan toimivilta viranomaisilta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)