Ensi- ja turvakotien liiton teettämässä kyselyssä 25 prosenttia suomalaisista kertoo, että heidän lapsuuden perheessään turvallisuuden tunne vaihteli. Noin 6 prosenttia kokee, että turvattomuutta oli paljon.
Suomalaisten kokema turvallisuuden tunne ei ole lisääntynyt aikojen kuluessa, vaan kyselyn nuorin vastaajaryhmä 18–22-vuotiaat on kokenut lapsuudessaan lähes yhtä paljon turvattomuutta kuin vanhin vastaajaryhmä 56–80-vuotiaat.
Kyselyn mukaan lähes joka kolmas lapsi ja nuori kokee perheessään tai lähisuhteissaan nimittelyä, haukkumista tai uhkailua. Noin 3 prosenttia 18–22-vuotiaista on usein peloissaan ja joutunut kokemaan henkistä väkivaltaa.
– Vaikka Suomi on aikojen kuluessa vaurastanut, valitettavasti edelleen moni lapsi kokee olonsa turvattomaksi perheessään. Tarvitaan oikea-aikaista ja helposti saatavaa tukea vanhemmuuteen, mutta myös suoraa apua lapsille, jotka ovat kokeneet turvattomuutta ja väkivaltaa, kertoo Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen tiedotteessa.
Koulukiusaaminen
Koulukiusaaminen nousee vahvasti esiin kyselyn tuloksissa. Vain noin 35 prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei kokenut kiusaamista kouluaikoinaan. Noin puolet vastaajista kuvailee, että koulukiusaamista oli joskus, ja noin 15 prosenttia sanoo kiusaamista olleen usein.
Koulukiusaamisen kokemusten yleisyys ei ole juurikaan vähentynyt siitä, millä tasolla se on ollut kyselyyn vastanneiden vanhempien ikäryhmien aikana, vaikka asiasta paljon puhutaankin.
– Kiusaaminen on väkivaltaa, johon puuttuminen on tärkeää. Nimittely, vähättely ja uhkailu ovat väkivaltaa siinä missä lyönnitkin. Väkivallan kokeminen jättää jäljet ja lisää riskiä joutua myöhemmin parisuhdeväkivallan uhriksi.
– Väkivaltaa kokenut nuori tarvitsee laaja-alaista apua ja tukea. Nuoret tarvitsevat tietoa väkivallan tunnistamiseen ja heille suunniteltuja auttamismuotoja. Esimerkiksi verkossa toimivista chat-ryhmistä saa apua, Muukkonen toteaa.
Henkinen väkivalta
Kyselyn mukaan suomalaisista lähes puolet hakee ensimmäiseksi apua ystäviltään, kun tuntee olonsa turvattomaksi. Auttamisen ammattilaisen puoleen kääntyisi 23 prosenttia ja viranomaisen tai poliisin puheille hakeutuisi viidennes.
– Kokemuksemme mukaan varsinkin henkisen väkivallan kohdalla avun saanti koetaan vaikeaksi. Henkistä väkivaltaa on vaikea tunnistaa ja siksi se pääsee jatkumaan liian pitkään. Auttamisjärjestelmä ei usein osaa tarjota apua väkivaltaa – saati henkistä väkivaltaa kokeneille.
– Asian käsittely kuitenkin auttaa selviytymään. Vertaisryhmään osallistumisesta on usein apua, sillä toisten saman kokeneiden kanssa asioiden läpikäyminen on tärkeä osa selviytymistä, Muukkonen sanoo.
Ensi- ja turvakotien liiton tilaaman kyselyn toteutti joulukuussa SynoInt internetpaneelina ja siihen vastasi 1000 suomalaista.