Omaisen hoivavastuu on Työsuojelurahaston mukaan jopa 700 000 työssäkäyvän arkea. Etenkin keski-ikäiset naiset tasapainottelevat työn ja hoivan ristiaallokossa.
Väestön ikääntyminen ja vanhuspalveluiden rakennemuutokseen sisältyvä kotihoidon korostaminen tekevät rahaston mukaan epävirallisen hoivan ja työssäkäynnin yhteensovittamisesta kasvavan yhteiskunnallisen haasteen.
– Hoivaajien työssä jaksamista ja jatkamista tukevat joustavat työkäytännöt ja myötätuntoinen ilmapiiri työpaikoilla, mikä hyödyttää myös työurien pidentämisen tavoitteita, tutkimusjohtaja Kaisa Kauppinen kertoo.
Hän perustaa näkemyksensä tuoreeseen tutkimukseen, joka selvitti läheis- ja omaishoivan sekä työssäkäynnin yhdistämistä. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella Työsuojelurahaston rahoituksella.
Tuloksena on syntynyt kirja Työssäkäynti ja läheis- ja omaishoiva – työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen. Kirjan ovat toimittaneet Kaisa Kauppinen ja Mia Silfver-Kuhalampi.
Tutkimuksen mukaan työssäkäyvät hoivaavat useimmin omia tai puolison vanhempia. Muita huolehdittavia ovat oma puoliso, erityishoivaa vaativa lapsi tai muu sukulainen tai läheinen.
Työssäkäyvät hoivaajat ovat useimmin naisia, keskimäärin 50-vuotiaita. Vaikka hoiva on vahvasti sukupuolittunut naisten tehtäväksi, miehetkin hoivaavat: yleisimmin omaa puolisoaan eläkeiässä. Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan miesomaishoitajien keski-ikä on 74 vuotta.