Brexitin vaikutukset tulevat kuitenkin olemaan mitä erilaisimpia niin kansalaisten kuin yritysten arjessa. Osa vaikutuksista kohdentuu yhteiskuntamme näkökulmasta kriittisiin tekijöihin.
Yksi esimerkki tästä on lääkkeiden saatavuus. Britanniasta tuodaan tällä hetkellä muihin EU-maihin kuukausittain jopa 45 miljoonaa lääkepakkausta. Mikäli Brexit-sopimusta ei saada aikaan, voi Britannian ja EU:n välille yhdessä yössä nouseva tullimuuri hankaloittaa ja viivästyttää myös lääkekuljetuksia merkittävästi. Neuvotteluiden päättyminen sopimuksettomaan tilanteeseen voisi siis pahimmillaan aiheuttaa ongelmia lääkkeiden saatavuuteen.
Valmistautuminen on käynnissä lääketeollisuudessa. Potilasturvallisuuden ja lääkkeiden saatavuuden varmistamiseksi lääkeyritykset ryhtyivät valmistautumaan Brexitiin välittömästi kansanäänestyksen tuloksen selvittyä vuonna 2016. Myös se ei-toivottu vaihtoehto, ettei sopimusta Britannian ja EU:n välillä saataisi aikaan, on otettu valmistautumisessa huomioon.
Asiat eivät kuitenkaan tapahdu hetkessä. Lääketeollisuudessa muutosten tekeminen vaatii riittävän pitkän siirtymisajan ja myös resursseja, sillä Britannia on ollut merkittävä toimija EU-maiden yhteisessä lääkkeiden lupajärjestelmässä. Yritykset ovatkin jo nyt siirtämässä tuhansien lääkkeiden myyntilupia Britanniasta muualla EU:ssa sijaitseville yrityksille.
Lääkepakkauksiin ja potilasinformaatioon tarvittavat muutokset vaativat paljon työtä, samoin lääkkeiden laadun varmistamiseen liittyvien toimien siirtäminen muihin EU-maihin. Samoin joudutaan pohtimaan eri maissa olevien lääkevarastojen kasvattamistarvetta ennen mahdollista Brexitiä.
Monet Brexitin myötä vaadittavista muutoksista ovat varsin työläitä toteuttaa, ja niihin liittyvä hallinnollinen työ tulee ruuhkauttamaan myös viranomaisia. Jokainen lääkkeissä tapahtuva muutos nimittäin käynnistää oman viranomaisprosessinsa EU-maiden yhteisessä lääkevirastossa tai Suomen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksessa Fimeassa. Tämä ja saatavuuteen liittyvien asioiden ratkominen tulee lisäämään viranomaistyötä. Fimean työpanos ja rooli koko EU:n yhteisen lääkevalvontaverkoston toiminnassa kasvaa, jos Britannian viranomaisten vahva työpanos menetetään. Nämä muutokset on huomioitava tarvittavina lisäresursseina.
Suomalaisten näkökulmasta lääkkeiden saatavuus on turvattava. Osa suomalaistenkin tarvitsemista, elintärkeistä lääkkeistä valmistetaan Britanniassa. Lääkehuollon katkeamattoman toiminnan turvaamiseksi olisi ehdottoman tärkeää, että Britannia ja EU pääsevät sopimukseen Brexitin ehdoista ja hallitulle muutokselle jää riittävästi aikaa.
Tarvittaessa sopimuksettomassa tilanteessa on tehtävä erityisratkaisuja lääkehuollon osalta. Vähintään tulisi saada aikaan erillissopimus, jossa varmistetaan kansalaisten näkökulmasta kriittisille aloille vähintään kahden vuoden siirtymäaika.
