Löydetyissä bakteerikannoissa esiintyy samanaikaisesti sekä vahvaa vastustuskykyä lääkkeille että muutoksia perimässä. Tartuntatauti voi laajentua epidemiaksi, jos ehkäisytoimenpiteitä ei tehdä tai lääke sairauteen on väärä.
Nature Genetics -lehden verkkosivulla esitellyn tutkimuksen populaatiogeneettisistä analyyseistä vastasi professori Jukka Corander Helsingin yliopistosta.
Tuberkulooosin aiheuttajan, Mycobacterium tuberculosis -bakteerin evoluutiota ja tartuntareittejä on selvitetty laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa, joka kohdistui erityisesti venäläisiin tuberkuloosipotilaisiin. Työssä bakteerin koko perimä sekvensoitiin tuhannesta potilasnäytteestä, mikä kattaa bakteerikantojen eri muodot sekä Venäjällä että maailmanlaajuisesti.
– Perimäaineisto oli ennennäkemättömän suuri, ja siksi hyvin uskottava, sanoo professori Corander, joka oli vastuussa aineiston populaatiogeneettisistä analyyseistä.
Venäläinen bakteeripopulaatio koostui enimmäkseen muuntuneista niin sanotuista pekingiläisistä ja euro-amerikkalaisista kehityshaaroista, ja valtaosa venäläisistä näytteistä edusti erityisesti Mycobacterium tuberculosis -bakteerin multiresistenttejä kantoja.
Toisin kuin perinteiset tuberkuloosin aiheuttajabakteerit, suurin osa löydetyistä venäläisistä tuberkuloosikannoista edusti samanaikaisesti vahvaa lääkeresistenssiä ja erikoistuneita perimän muutoksia, joiden avulla ne pystyvät ylläpitämään kilpailukykyä ja tartuttavuutta. Tulosten perusteella esimerkiksi kanamyciinihoito saattaa edistää erityisen virulenttien bakteerikantojen leviämistä.
Tutkimuksen löydökset paljastivat biologiset syyt siihen, miksi tuberkuloosin hoito- ja leviämisen ehkäisyohjelmat Itä-Euroopassa eivät ole toimineet toivotulla tavalla vaan johtavat taudin yleistymiseen.
Koska samoja uusia resistenttejä tuberkuloosikantoja löytyi myös potilailta Britanniasta, tutkimus osoittaa, että epidemia voi levitä laajalti myös Euroopan unionin alueelle, jos riittäviä ehkäisytoimenpiteitä ei saada käyttöön ajoissa.
Tuberkuloosi on maailmanlaajuisesti toiseksi yleisin infektioperäinen kuolemansyy, pelkästään vuonna 2011 arvioitiin maailmassa esiintyneen 8.7 miljoonaa uutta tautitapausta ja 1.4 miljoonaa kuolemaan johtanutta infektiota.