Kelan maksamat lääkekorvaukset jatkoivat kasvuaan vuonna 2025, jolloin niitä maksettiin jo lähes kaksi miljardia euroa.
Kasvua selittävät erityisesti uusia, kalliita lääkkeitä käyttävien henkilöiden määrän kasvu, lääkkeiden käyttötarkoitusten laajeneminen ja uusien lääkkeiden tulo korvausjärjestelmään. Kustannusten kasvua hillitsevät lääkkeiden hintakilpailu, edullisempien biologisten lääkkeiden käyttöönotto ja biologisten lääkkeiden lääkevaihto.
Suomalaiset ostivat sairausvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä 2,74 miljardilla eurolla vuonna 2025. Kela maksoi niistä lääkekorvauksia yhteensä 1,98 miljardia euroa.
Lääkekorvaukset kasvoivat 4 prosenttia eli 79 miljoonaa euroa. Edellisvuonna korvaukset kasvoivat seitsemän prosenttia eli 124 miljoonaa euroa. Kasvu on viimeiset kaksi vuotta ollut aiempaa voimakkaampaa. Korvaukset kasvoivat prosentin vuonna 2023 ja kolme prosenttia vuonna 2022.
Lääkkeitä myytiin Suomessa yhteensä 4,2 miljardin euron edestä, mikä on neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kokonaismyynnistä valtaosa oli reseptilääkkeiden myyntiä (2,9 miljardia euroa), joka kasvoi kuusi prosenttia.
Kokonaismyyntiin sisältyvät lisäksi itsehoitolääkkeiden myynti (0,4 miljardia euroa), joka kasvoi prosentin, ja sairaaloiden laitosmyynti (0,9 miljardia euroa), joka väheni prosentin.
Korvausjärjestelmään tulee jatkuvasti uusia, aiempaa kalliimpia lääkkeitä. Lisäksi monien kalliiden lääkkeiden käyttö laajenee uusiin käyttötarkoituksiin ja käyttäjämäärä kasvaa. Näin ollen myös lääkekorvaukset kasvavat.
Noin puolet suomalaisista eli hieman alle kolme miljoonaa henkilöä sai lääkekorvauksia vuonna 2025. Korvauksia saaneiden määrä väheni kuudella prosentilla eli 190 000 henkilöllä aiempien vuosien kasvun jälkeen. Muutosta selittänee ainakin alkuomavastuun korotus 50 eurosta 70 euroon vuonna 2025, sillä nyt yhä useamman ostot jäävät alkuomavastuun alle.
Kelan maksamista korvauksista suurin osa oli erityiskorvauksia, joita maksetaan pääosin vaikeiden tai pitkäaikaisten sairauksien hoidossa käytettävistä lääkkeistä. Ylempiä erityiskorvauksia maksettiin 809 miljoonaa euroa ja alempia erityiskorvauksia 549 miljoonaa euroa. Peruskorvauksia maksettiin 320 miljoonaa euroa ja rajoitettuja peruskorvauksia 303 miljoonaa euroa.
Diabeteslääkkeistä maksettiin 235 miljoonaa euroa korvauksia, mikä on kuusi prosenttia eli 14 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2024. Kasvu oli erityisen voimakasta kolmella tyypin 2 diabeteslääkkeellä: semaglutidilla, dapagliflotsiinilla ja empagliflotsiinilla. Kaikki nämä kolme sisältyvät niihin kymmeneen lääkeaineeseen, joista maksettiin eniten lääkekorvauksia vuonna 2025. Insuliinien kustannukset puolestaan laskivat.
– Uudemmat lääkkeet ovat vakiinnuttaneet asemansa tyypin 2 diabeteksen hoidossa, ja siksi niiden kustannukset kasvavat. Ne tehostavat hoitoa ja niillä on diabeteksen lisäsairauksilta suojaavia vaikutuksia. Tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvauskustannusten kasvu tuskin on lähivuosina taittumassa, vaikka korvaustasoa laskettiinkin vuonna 2017, Kelan tutkija Klaudia Kaustiala toteaa tiedotteessa.
Migreenin hoidossa käytettävien uudemman sukupolven lääkkeiden korvauskustannukset olivat noin 46 miljoonaa euroa, mikä on 25 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2025 käyttäjämäärä oli noin 13 000 henkilöä eli 28 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024.
Syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista maksettiin korvauksia 712 miljoonaa euroa, ja ne muodostivat 36 prosenttia kaikista maksetuista korvauksista. Vuonna 2025 näistä lääkkeistä maksetut lääkekorvaukset kasvoivat yli viisi prosenttia eli noin 37 miljoonaa euroa. Ryhmän lääkkeitä käytetään esimerkiksi syöpien sekä reuma- ja suolistosairauksien hoitoon.
– Kasvun taustalla syöpälääkkeissä ja immuunivasteen muuntajissa on lääkkeiden käyttötarkoitusten laajeneminen. Käyttö saatetaan myös aloittaa varhaisemmassa vaiheessa, ja osaa aiemmin sairaalassa toteutetusta hoidosta on siirretty avohoitoon, Kaustiala sanoo.
