Lääkejätti Bayer Nordicin toimitusjohtaja Oliver Rittgen peräänkuuluttaa hallitukselta kannustimia tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Rittgen sanoo Verkkouutisten haastattelussa, että kannustimien puute on Suomelle kilpailullinen haitta, sillä kolme neljästä OECD-maasta kannustaa tutkimukseen ja kehitykseen Suomea aktiivisemmin. Kannustimet sekä niiden synnyttämä kasvu ja kehitys houkuttaisivat hänen mukaansa myös korkeasti koulutettuja huippuammattilaisia jäämään Suomeen.
– Toivoisimme enemmän kannustimia tutkijoille tehdä yhteistyötä elinkeinon kanssa, sitä voisi tehdä paljon enemmän. Tutkijoiden työvaihto yliopiston ja elinkeinon välillä ei toimi hyvin. Yritysten ja yliopistojen välisen yhteistyön edistämisessä on paljon potentiaalia, Rittgen sanoo.
Vuonna 2011 Bayer yhdisti Pohjoismaiden ja Baltian maaorganisaatiot ja valitsi yksikön pääkonttoripaikaksi Espoon. Yhtiön tuotantolaitos sijaitsee Turussa. Yhteensä toimipisteet työllistävät Suomessa 800 ihmistä. Yhtiön Suomessa kehittämä ja valmistama Mirena-hormonikierukka on noussut jättimenestykseksi: tuoteperheestä tuli ensimmäinen suomalainen lääketeollisuuden blockbuster, kun sen myyntiluvut ylittivät tänä vuonna miljardin euron rajan.
Suomessa kiinnostaa tutkimus ja innovaatiot
Espoossa sijaitseva kliinisen tutkimuksen yksikkö on Bayerin neljänneksi suurin. Suuremmat ovat Saksassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Oliver Rittgenin mukaan Suomi on tässä mielessä hyvin poikkeuksellisessa asemassa. Suurin syy tähän on hänen mukaansa koulutettu ja pätevä henkilöstö.
– Suomessa meitä kiinnostaa erityisesti tutkimus ja innovaatiot. Olemme huomanneet, että Suomessa tehdään loistavaa tutkimusta, Rittgen sanoo.
Hänen mukaansa innovaatioystävällinen politiikka on tähän asti saanut yhtiön investoimaan Suomeen.
– Käytämme vuosittain 60 miljoonaa euroa tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin pelkästään Suomessa. Se on jo valmiiksi melko paljon.
Menestys edellyttää yhteistyötä
Jotta Suomeen tehtävät investoinnit kasvaisivat, on Rittgenin mukaan kannustimien lisäksi keskityttävä yhteistyöhön. Tällä hän tarkoittaa niin Suomen sisällä kuin esimerkiksi Pohjoismaiden välillä tehtävää yhteistyötä.
– Hallituksen, yliopistojen ja yrityssektorin on luotava yhdessä visioita, jotta voidaan näyttää maailmalle, miksi Suomi on kiinnostava paikka bisnekselle ja investoinneille. Yliopistojen innovaatioita tulisi saada paremmin yrityksille ja sitä kautta kuluttajille. Poliitikoiden tehtävä on tukea tällaista yhteistyötä, Rittgen sanoo.
– Ei ole tarpeen, että me Suomessa olemme hyviä kaikessa. Suuret yritykset katsovat Pohjoismaita yhtenä alueena. Kun yhdessä maassa osataan yhtä ja toisessa toista, tänne saadaan investointeja, hän lisää.
Bayer on yksi Suomen suurimpia yhteisöveron maksajia. Rittgenin mukaan valtion veropolitiikka ei kuitenkaan ole tärkein pohdinnan aihe silloin, kun yritys suunnittelee investointejaan.
– Katsomme useita kriteerejä: infrastruktuuria, työvoimaa, investointiympäristöä yleensä, tuloveroastetta, mutta se on vain yksi useasta kriteeristä. Bayerissa meillä on politiikka, että maksamme verot sinne, missä luomme arvoa. Koska olemme kehittäneet ja tuotamme Mirena-tuotetta Suomessa, voimme todeta, että arvo on luotu täällä, joten maksamme veromme täällä, Rittgen sanoo.
Tulevalta sote-uudistukselta Rittgen toivoo, että potilaiden ja asiakkaiden pääsy uusimpiin lääkkeisiin turvataan.
– Suomessa ei aina ole niin, että potilas saisi viimeisimpiä lääkkeitä käyttöönsä. Meillä on hyvin budjettijohtoinen päätöksentekojärjestelmä, jossa tärkeintä ei ole niinkään potilaan paras hoito, Rittgen sanoo.