Ismo Partasen mukaan sote-rahoitukseen liittyvän talouskeskustelun tasosta kertoo hyvin se, että valtaosalle kansalaisista on muodostunut kuva palveluiden nykytason leikkaamisesta ja soten myötä toteutettavista säästöistä.
Hän huomauttaa, että vaikka sotessa saavutettaisiinkin sille asetettu taloustavoite, käytetään vuonna 2029 uudistuksen toteuttamisen jälkeenkin julkista rahoitusta miljardeja euroja enemmän hyvinvointipalveluiden tuottamiseen ja järjestämiseen kuin nykyisin.
– On enemmän kuin toivottavaa, että kyseinen rahoitus käytettäisiin oikein niin, että myös soten kaksi ensimmäistä tavoitetta – palveluiden parempi saatavuus ja oikeudenmukaisuus saatavuuden suhteen – toteutuvat, sanoo Partanen tiedotteessaan.
Sote-uudistuksen tavoitteista palveluiden parempi ja oikeudenmukaisempi saatavuus voitaisiin hänen mukaansa toteuttaa nykyisellä palvelurakenteella ja tavoilla toimia, jos käytettävissä olisi lisää rahoitusta.
– Lisärahoituksen saaminen ei kuitenkaan ole realismia, toteaa Partanen.
Jotta julkisten menojen kasvukäyrä saadaan taitetuksi kansantalouden kantokyvyn tasolle, täytyy sote-uudistuksen myötä pystyä parantamaan merkittävästi palveluiden ja koko palvelujärjestelmän tuottavuutta.
– Tulevaisuudessa on jokaisella sote-eurolla saatava enemmän vaikuttavuutta kuin nykyisin. Tämä on helppo sanoa, mutta haastava toteuttaa, sanoo Partanen.
Viimeistään sote-uudistuksen tässä vaiheessa on välttämätöntä tarkentaa laskelmia. Partanen kysyy, miten saavutetaan tavoitteeksi asetettu kustannusten kasvukäyrän leikkaaminen kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä?
– Hallinnon ja rahoitusjärjestelmän yksinkertaistaminen ja tehostaminen, teknologian hyödyntäminen ja uusien toimintamallien käyttöönotto sekä tuottajien välisen kilpailun lisääminen ovat keinoja tuottavuuden parantamiseen. Näitä kaikkia ja paljon muitakin toimenpiteitä tarvitaan, jos halutaan saavuttaa sote-uudistuksen keskeiset tavoitteet, arvioi Partanen.