Hallituksen tavoitteena oli työmarkkinajärjestöjen 6. tammikuuta tekemän esityksen mukaisesti turvata koronarokotuksen maksuttomuus jokaiselle riippumatta siitä, mistä rokotuksen hankkii, julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta.
− Yksityisen perusterveydenhuollon palveluita käyttää säännöllisesti reilusti yli kaksi miljoonaa kansalaista. Näiden asiakkaiden hoidon toteuttamiseen yksityisillä palveluntuottajilla on tuhansia rokottamispätevyyden omaavia ammattilaisia sadoissa toimipisteissä ympäri Suomea. Näitä resursseja kannattaa hyödyntää myös koronarokotusten toteuttamisessa, jotta rokotuskattavuus saavutetaan mahdollisimman nopeasti, esittää LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
Eduskunta päätti 11. maaliskuuta hallituksen esityksestä, että yksityiseltä palveluntuottajalta hankitusta koronarokotuksesta korvataan Kelan kautta kymmenen euroa rokotuskerralta.
− Kymmenen euron korvaus ei kata kaikkia palveluntuottajille aiheutuvia kustannuksia. Tämä johtaa vääjäämättä siihen, että yksityiseltä sektorilta kyseisen rokotuksen hankkiva joutuu maksamaan itse kymmenen euron ylimenevän osan. Työterveyshuollossa tämän ylimenevän osan maksaa työnantaja. Hallituksen linjaama tavoite sadan prosentin rokotuskorvauksesta ei siis toteudu, Partanen toteaa.
Valtio hankkii koronarokotteet ja päättää niiden jakamisesta palveluntuottajille. Partasen mukaan se olisi voinut antaa rokottamisen kilpailuttamisen valtion ja kuntien omistaman, julkisiin hankintoihin erikoistuneen Hanselin tehtäväksi.
Tällöin olisi saatu selville, mikä olisi oikea Kelan kautta maksettava korvaussumma. Kilpailuttaminen olisi myös helpottanut rokotteiden jakelun toteuttamista.
− Hansel on erikoistunut myös palveluhankintojen toteuttamiseen. Se on kilpailuttanut muun muassa valtion työntekijöiden työterveyspalvelut jo toistakymmentä vuotta. Miksi hallitus ei halunnut hyödyntää Hanselin osaamista ja kilpailuttaa koronarokotuksia, ihmettelee Partanen.