Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) ilmoitti heinäkuussa vastauksessaan kansanedustaja Emma Karin (vihr.) kirjalliseen kysymykseen paperittomien terveydenhuollosta, että asia ei ole hallitusohjelmassa.
Vastauksessaan hallitus tasapainottaa julkista taloutta, vähentää kuntien kustannuksia ja pidättäytyy antamasta niille uusia tehtäviä. Ministerin vastauksessa nostetaan esiin Global Clinic ja kuntien mahdollisuus hoitaa asia vapaaehtoisesti, kuten Helsingissä.
Lääkäriliitto huomauttaa, että Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joissa säädetään oikeudesta terveyteen.
– Sopimukset asettavat minimivelvoitteet erityisen haavoittuvassa asemassa olevien osalta. Niiden mukaan naisilla tulisi olla oikeus maksuttomaan synnytystä edeltävään hoitoon, synnytykseen ja synnytyksen jälkeiseen hoitoon. Lapsilla tulisi olla oikeus terveyspalveluihin samoin perustein kuin Suomen kansalaisilla, Lääkäriliitto toteaa kannanotossaan.
– Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja välttämättömään huolenpitoon. Perustuslain mukaan valtiolla ja kunnilla on velvollisuus turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Tätä velvollisuutta ei voi sysätä kuntien vapaaehtoisuuden, yksityisen hyväntekeväisyyden tai kolmannen sektorin vastuulle.
Lääkäriliiton mukaan vapaaehtoisvoimin toimivalla Global Clinicillä tavataan toistuvasti ihmisiä, jotka on käännytetty julkisen terveydenhuollon palveluista, vaikka heidän terveydentilansa vaatisi hoitoa. Niin ikään terveydenhuollon ammattilaiset ovat epätietoisia siitä, mitä hoitoa nykyisen terveydenhuoltolain puitteissa on mahdollista antaa potilaalle.
Nykyisen lainsäädännön pitäisi turvata kiireellinen hoitoon pääsy, mutta kannanoton mukaan pulmalliseksi on osoittautunut kiireellisen hoidon tulkitseminen pelkästään päivystykselliseksi hoidoksi.
– Kaikkea muuta hoitoa vaille jääneiden potilaiden joukossa on myös raskaana olevia naisia ja pieniä lapsia. Esimerkiksi raskauden seurantaa tai lasten rokotuksia ei nykylain puitteissa järjestetä.
Lääkäriliiton mukaan tilanne on epäinhimillinen jokaisen palveluiden ulkopuolelle jäävän kannalta, mutta vaikea myös lääkäreille ja terveydenhuollon henkilökunnalle, jotka epävarmuuden vuoksi käännyttävät ihmisiä pois palveluista.
– Nykyinen tilanne on vastoin lääkärin etiikkaa, jonka mukaan potilaan yhteiskunnallisen aseman ei tulisi vaikuttaa potilaan saamaan hoitoon. Lääkäreiden kannalta on kestämätöntä, että lääkärin ammattietiikka ja terveydenhuollon toimintaperiaatteet ovat keskenään ristiriidassa, toteaa Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve.
Lääkäriliitto ja muut kannanoton allekirjoittaneet järjestöt vaativat, että jokaiselle Suomessa oleskelevalle tulee turvata lain tasolla oikeudet julkisen terveydenhuollon palveluihin vähintään samassa laajuudessa kuin turvapaikanhakijoille.