Sairaalahoitoa vaativan koronainfektion hoidossa on tapahtunut merkittäviä edistysaskelia. Nyt uusimmat tutkimukset viittaavat siihen, että varhain aloitettu viruslääkehoito remdesiviirillä, molnupiraviirilla ja nirmatrelviirilla vähentää sairaalaan joutumisen riskiä, kirjoittavat tohtori Jarno Rutanen, lisensiaatti Jussi Mustonen ja professori Kari A. O. Tikkinen Lääkärilehdessä.
Heidän mukaansa lääketutkimuksen resurssit ja rahoitus ovat sirpaloituneet pienille tutkimuksille, jotka parhaimmillaankin olisivat olleet pilottityyppisiä projekteja.
– Suuria tutkijalähtöisiä tutkimuksia on tehty ja rahoitettu liian vähän, vaikka esimerkiksi suuri brittiläinen Recovery-tutkimus havaitsi glukokortikoidi deksametasonin hyödylliseksi koronataudissa. Sen on arvioitu säästäneen jo vähintään satojatuhansia ihmishenkiä.
Lääkärikolmikon mukaan lääketeollisuus keskittyy uusien molekyylien tutkimiseen ja suunnittelee tutkimukset myyntilupien tavoitteluun.
– Vaikka pandemian alussa Euroopan lääkevirasto EMA vetosi luotettavaa näyttöä tuottavien suurten tutkimusten puolesta, se on sittemmin antanut suosituksia kansallisen tason hätäkäyttölupien myöntämiseksi ja myöntänyt ehdollisia myyntilupia alustavien tutkimusten perusteella vaatimatta laajaa vertailevaa tutkimusta, he toteavat.
Rutasen, Mustosen ja Tikkisen mukaan suuremmilla tutkimuksilla saataisiin luotettavampaa tietoa hyödyistä ja haitoista sekä myös tehosta erilaisissa potilasryhmissä että lääkehoidon ajoittamisesta. Tämä parantaisi hoidon kohdistamista parhaan terveyshyödyn saavuttamiseksi.
Heidän mukaansa tutkimusten ennenaikaisesta keskeytyksestä on lisäksi tullut likimain standardi – välillä lääkeviranomaisen konsultaation perusteella – vaikka tiedetään, että keskeytetyt tutkimukset liioittelevat suhteellista hyötyä keskimäärin 30 prosenttia.
– Keskeytyksiä on perusteltu lääkkeiden nopeammalla käyttöönotolla, mutta tutkimusaineiston kasvattaminen ei tätä juuri hidastaisi, sillä käytännössä rajoite on tuotantokapasiteetti. Esimerkiksi nirmatrelviirikuureja on toimitettu Yhdysvalloissa käyttöluvan myöntämisen jälkeen tammikuun loppuun mennessä 265[nbsp]000, kun uusia infektioita on samana aikana raportoitu lähes satakertainen määrä, Rutanen, Mustonen ja Tikkinen kirjoittavat.
Heidän mielestään lääkkeitä voitaisiin tutkia käyttöluvan jälkeen tutkijalähtöisissä satunnaistetuissa kokeissa.
– Näin paranisi näyttö tehosta ja turvallisuudesta – ovathan kyseessä lääkkeet, joita voidaan käyttää laajamittaisestikin.
Lääkärit kertovat, että Oxfordin yliopiston Panoramic-tutkimuksessa verrataan uusia viruslääkkeitä toisiinsa ja tavanomaiseen hoitoon kansallista terveydenhuoltojärjestelmää hyödyntäen. Ensimmäinen tutkimukseen valittu lääke on molnupiraviiri, joka on jo saanut Britanniassa myyntiluvan.
– Tutkimukseen on värvätty reilussa seitsemässä viikossa 6[nbsp]000 potilasta. Britannian akateemisen lääketutkimuksen kulttuurista hyötyy koko maailma. Samalla voidaan kysyä, miksei tämä juuri onnistu muualla, Rutanen, Mustonen ja Tikkinen kysyvät.