Tämä selviää lääkärihelikopteriyhtiö FinnHEMSin Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta.
FinnHEMS on Suomen viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin omistama, voittoa tavoittelematon yhtiö.
Lentotoiminnan, tukikohtien ja hallinnoinnin kulut katetaan valtion rahoituksella. Osana sote- ja maakuntauudistusta on esitetty, että toiminta siirtyisi perustettavien maakuntien rahoitettavaksi.
FinnHEMSin toimitusjohtajan Jyri Örrin mukaan rahoituksen muuttuminen uhkaisi vakavasti nykymuotoista lääkärihelikopteritoimintaa.
– Läpinäkyvän, luotettavan, yhdenvertaisen ja vakaan lääkärihelikopteritoiminnan jatkuvuus on uhattuna, jos yksikanavarahoitus lakkaa ja toiminnan rahoitus jyvitetään maakunnille yleiskatteellisena. Tällöin jatko olisi maakuntien harkinnan varassa, Örri arvioi.
Hänen mielestään kansalaisten oikeus tasalaatuiseen ja yhdenvertaiseen ensihoitoon on turvattava myös tulevaisuudessa, asuinpaikasta riippumatta.
– Yksikanavarahoitus on valtakunnallisen järjestelmän edellytystekijä, Örri sanoo.
Suomalaisista 99 prosenttia on sitä mieltä, että Suomessa tarvitaan lääkärihelikoptereita.
Kansa pelkää ensihoidon heikentymistä
Suomalaisista 64 prosenttia pelkää sote-uudistuksen heikentävän ensihoitoa. Tutkimuksen mukaan ensihoidon suurimpina uhkina pidetään avun saamisen hidastumista, välimatkojen pitenemistä hoitoon pääsyssä ja kansalaisten eriarvoistumista.
Kolme neljästä suomalaisesta (73 %) pitää suomalaisen ensihoidon suurimpana uhkana sitä, että välimatka hoitoon pitenee ja avun saaminen hidastuu.
Kansasta 67 prosenttia pelkää, että sairaankuljetusmatkat pitenevät ja että ensihoito eriarvoistuu, jolloin kansalaiset jatkossa saavat eritasoista hoitoa eri puolilla maata.
Tutkimuksessa kysyttiin kansalaisten näkemyksiä myös julkisten terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Lähes puolet suomalaisista (48 %) uskoo, että ihmisten eriarvoisuus julkisten terveyspalvelujen suhteen kasvaa. Vastaava kysymys esitettiin myös vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa, jolloin osuus oli 38 prosenttia.
Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa 26.–30.1. ja siihen vastasi 1 108 suomalaista. Tutkimuksen kohderyhmä on 16–79-vuotiaat suomalaiset Ahvenanmatalukuun ottamatta. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan kohderyhmää edustavaksi.
