Asiantuntijoiden mukaan monet kuluttajille mainostettavat laboratoriotutkimukset ovat täysin hyödyttömiä. Esimerkiksi ”liikkujan terveystarkastukseen” tai ”laihduttajan pakettiin” pääsee ilman lääkärin lähetettä.
Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala sanoo Ylelle, että lähtökohtana tulisi olla käynti lääkärin vastaanotolla. Joskus laboratoriotulokset poikkeavat viitearvoista ilman, että kyseessä olisi sairaus.
– Lääkäri perustaa diagnostiikkaansa potilaan haastattelun taustoista ja oireista sekä tutkimisessa saatuihin havaintoihin. Sen jälkeen tulevat vasta laboratoriotutkimukset, Hekkala sanoo.
Itse tehtävästä seurannasta oleellisinta on kolesterin ja verenpaineen seuraaminen keski-iän jälkeen. Verenpainetta voi mitata silloin tällöin ja normaalitasolla ollutta kolesterolia noin viiden vuoden välein. Verensokeria kannattaa seurata jo nuorempana, jos henkilöllä on vyötärölihavuutta.
THL:n tutkimusprofessori Pekka Jousilahti suosittelee FINRISKI-laskuria, jolla voi arvioida sydäninfarktin ja aivoverenkiertohäiriön riskiä seuraavien kymmenen vuoden osalta. Laskuri edellyttää verenpaineen ja kolesteroliarvojen tietämistä.
Ihmisen verenpaine alkaa nousta keskimäärin 40 ikävuoden jälkeen. Anna-Mari Hekkalan mukaan kotiin hankittavalla verenpainemittarilla voi parhaassa tapauksessa ehkäistä aivoinfarktin, sillä laite seuraa samalla sykettä.
– Noin neljännesmiljoonalla suomalaisella on eteisvärinä, ja erityisesti ikääntyessä sen vaara kasvaa, ylilääkäri sanoo.