Euroopan keskuspankin (EKP), Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF), Euroopan komission ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) edustajat pääsivät maanantaina aloittamaan neuvottelut Kreikan kolmannesta, yli 80 miljardin euron kolmivuotisesta tukipaketista.
Ensimmäisenä neuvotteluiden asialistalla ovat uudistukset, joita Kreikalta vaaditaan. Vasta sen jälkeen päästään lainapaketin sisältöön, summiin, korkoihin ja laina-aikoihin. Yksi elementti neuvotteluissa on se, minkälaisia velkahelpotuksia Kreikalle annetaan. Tämän vahvisti EKP:n johtokunnan ranskalainen jäsen Benoît Cœuré Le Mondelle.
– Kysymys ei ole siitä, helpotetaanko Kreikan velkataakkaa, vaan millä tavalla se tehdään niin, että siitä olisi todella hyötyä maan taloudelle, Cœuré sanoi lehdelle.
EKP:n johtaja kertoi lehden haastattelussa myös, että tarkoitus on neuvotteluissa saavuttaa sellaiset uudistukset, joilla kasvu ja talouden vakaus voidaan saada aikaan.
Jos Kreikka suostuu rakenteellisiin uudistuksiin, velkojilla on tarjota Kreikalle huomattavasti aiempia suotuisampi paketti. Velkahelpotusten lisäksi pakettiin on euromaiden huippukokouksen loppulausunnon mukaan tulossa 35 miljardin euron investointipaketti kasvua tukemaan.
Osa vaadituista uudistuksista on kipeitä hallitsevalle vasemmistopuolue Syrizalle. Osa ennakkoehdoistakin on vielä täyttämättä.
Maanviljelijöille lisää veroja
Kun Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras äänestytti parlamentissa neuvotteluiden aloittamisen ehtoina olleet lakiuudistukset, hän päätti jättää äänestyksistä pois kaksi puolueelleen Syrizalle hankalinta kysymystä.
Nyt Ateenaan maanantaina saapuneet velkojat ovat kreikkalaislehti Kathimerinin mukaan vaatimassa, että parlamentti hyväksyy nämä uudistukset ennen kuin Kreikka voi saada kolmannesta tukipaketista rahaa.
Kyse on varhaiseläkkeiden mahdollisuuden rajaamisesta ja maanviljelijöiden verotuksen porsaanreikien tukkimisesta. Kathimerinin mukaan näitä uudistuksia odotetaan elokuun puoliväliin mennessä.
Alun perin aikataulusta neuvotteluille suunnniteltiin pikaisia, sillä Kreikalta erääntyy jälleen 20. elokuuta 3,2 miljardia euroa velkoja maksettaviksi Euroopan keskuspankille. Neuvottelut oli tarkoitus saada päätökseen noin 12. elokuuta. Saksan näkemys on kuitenkin ollut, että neuvotteluissa ei tule pitää kiirettä, vaan Kreikan on sitouduttava tiukasti kaikkiin ehtoihin. Jos neuvottelut venyvät, Kreikka tarvitsee lisää siltarahoitusta Euroopan komission hallinnoimasta ERVM:stä (Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi) ennen kuin varsinainen tukipaketti saadaan solmittua kriisirahoitukseen tarkoitetun Euroopan vakausmekanismin (EVM) ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa.
Neuvotteluiden piti alun perin alkaa jo viime viikon perjantaina, mutta niiden aloittaminen viivästyi turvallisuus- ja kulkulupakysymysten vuoksi. Nyt turvallisuuskysymykset on ratkaistu ja velkojien edustajille on jälleen annettu mahdollisuus päästä ministeriöihin.