Vain 39 prosenttia oli sitä mieltä, että heidän työpaikallaan edistetään erittäin tai melko hyvin työssä jaksamista ja työhyvinvointia.
Ikäryhmistä alle 35-vuotiaat olivat tyytymättömimpiä työhyvinvoinnin edistämiseen. Ammattiaseman mukaan tarkasteltuna ylemmistä toimihenkilöistä tyytyväisiä työhyvinvoinnin edistämiseen oli 53 prosenttia, mutta toimihenkilöistä vain 46 ja työntekijöistä vain 33 prosenttia vastaajista.
Työnantajasektorilla oli vaikutusta tyytyväisyyden tunteeseen. Valtiolla vain 57 prosenttia oli sitä mieltä, että heidän työpaikalla tuetaan työhyvinvointia ja työssä jaksamista erittäin tai melko hyvin. Kuntasektorilla näin ajatteli vain 41 prosenttia vastaajista. Yksityisellä sektorilla vain 36 prosenttia.
– Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämisellä on merkittävä vaikutus työurien pidentymiseen, sairauspoissaolojen vähentymiseen ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn. Menetetyn työpanoksen kustannukset ovat erittäin suuria. Lisäksi työhyvinvointi lisää työntekijän motivaatiota ja sitoutumista työhönsä. Työhyvinvointiin panostamalla työnantaja panostaa samalla kilpailukykyyn ja parempaan tuottavuuteen, STTK:n johtaja Katarina Murto sanoo.
Hänen mukaansa työhyvinvoinnin merkitys korostuu entisestään työelämän murroksen myötä.
– Työhyvinvoinnin merkitys onkin tiedostettu selvästi aiempaa paremmin, siitä keskustellaan enemmän ja useat työnantajat panostavat siihen ihan tosissaan. Mutta kuten kyselyn tuloksetkin osoittavat, tilanne on silti erittäin huolestuttava ja vielä on paljon tehtävää jäljellä hyvän tason saavuttamiseksi laajemminkin, Murto toteaa.
STTK esittää, että työnantajalla täytyisi olla lakisääteinen velvoite varmistaa esimiesten riittävä osaaminen ja taidot esimiehenä toimimiseen sekä työhyvinvoinnin edistämiseen. Esimiestehtävissä toimivilla on oltava mahdollisuus osallistua koulutukseen esimiestaitojen kehittämiseksi.
Kyselyn toteutti Aula Research STTK:n toimeksiannosta 22.11. – 8.12.2016 välisenä aikana, ja siihen vastasi yhteensä 1 061 työssäkäyvää henkilöä ympäri Suomen.