Tämä käy ilmi tuoreesta Pk-yritysbarometrista, johon vastasi yli 5 000 pientä ja keskisuurta yritystä. Kyselyn teettivät Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö.
– Pienessä yrityksessä jokaisen työpanos on ratkaiseva. Yhdenkin henkilön vähennys leikkaa yrityksen liiketoimintaa ja vaikeuttaa aikanaan paremman markkinatilanteen hyödyntämistä. Siksi henkilöstöstä pidetään kiinni vaikeinakin aikoina, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm sanoo.
Investoinnit jäissä
Barometriin vastanneiden pk-yritysten suhdanneodotukset ovat pysyneet lähes alkuvuoden tasolla, vaikka tilanne Suomen kotimarkkinoilla vaikeutunut. Seuraavien 12 kuukauden odotuksia kuvaava saldoluku on nyt +4, kun se edellisessä, alkuvuoden barometrissa oli +5.
Joka neljäs yritys arvioi suhdanteiden paranevan, reilu viidennes taas heikkenevän edelleen. Synkimmät odotukset koskevat taas kerran investointeja. Pk-yritysten arviot investointiensa lähiajan kehityksestä ovat laskeneet jatkuvasti kevään 2011 barometristä lähtien, ja sama trendi jatkui edelleen.
Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit kasvavat. Yhteenlaskettu saldoluku on -9.
Maksuja venytetään
Suomalainen maksukulttuuri on rapautunut pahasti. Yli 40 prosenttia barometriin vastanneista pk-yrityksistä kertoo joutuneensa sopeutumaan yli 30 päivän maksuaikoihin yritysten välisissä maksuissa.
Pitkiin maksuaikoihin törmänneistä kolmannes sanoo maksujen viipyvän yli 60 päivää. Ylipitkät maksuajat kiristävät maksuvalmiutta ja uhkaavat lukuisten pk-yritysten toimintamahdollisuuksia.
Maksuviiveet ovat Suomessa melko tuore ilmiö. Aiemmin täsmällinen maksukäytäntö alkoi lipsua suuryrityksissä muutama vuosi sitten, kun finanssikriisi iski.
– Yrittäjät kokevat, että kansalaiset arvostavat yrittäjyyttä, mutta julkinen valta ei, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.
– Julkinen valta kohdistaa yrityksiin vaatimuksia, selvityksiä ja määräyksiä. Niiden toteuttamiseen kuluva aika ja muut resurssit ovat pois varsinaisesta työstä.
Malisen mukaan pk-yrityksissä koetaan, että yrittäjyysilmapiiri ja elinkeinoilmasto ovat kiristyneet. Eniten heikentyi markkinaehtoisten ja julkisten rahoittajien suhtautuminen.
Talouden epävarmuudesta huolimatta lähes joka kymmenes pk-yritys ilmoittaa edelleen olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen ja 38 prosenttia kasvaa mahdollisuuksiensa mukaan.
Kasvuhalukkuus on selvästi korkeampi kuin finanssikriisin aikaan vuonna 2009.