Elintarvikevirasto (Livsmedelsverket) teki viime vuonna kaikkiaan 647 hedelmätestiä. Hedelmät oli valittu tavallisesta ruotsalaisesta hedelmäkorista, joka sisältää viljeltyjä viinirypäleitä, sitrushedelmiä, omenoita, päärynöitä ja banaaneja.
– Ei-ekologisten hedelmien ryhmässä 87 prosenttia sisälsi jäämiä torjunta-aineista, luonnonsuojeluliiton varapuheenjohtaja Johanna Sandahl kertoo.
Erityisen alttiita jäämille ovat hänen mukaansa lapset.
– He syövät ruumiinpainoonsa nähden enemmän hedelmiä kuin aikuiset ja saavat sen vuoksi myös aikuisia suhteellisesti suuremman annoksen jäämiä, Sandahl muistuttaa.
Hedelmäkorien paholainen on viinirypäle. Elintarvikevirasto löysi testeissä rypäleistä yhteensä 51 torjunta-aineen jäämiä. Pelkästään yhdessä ainoassa testissä löytyi yhdeksän eri aineen jäämiä. Niiden joukossa oli muun muassa erityisesti viljoille mutta myös hedelmäpuille kasvunsääteenä käytettävän klormekvatin jäämiä. Eläinkokeissa aineen on havaittu vaikuttavan haitallisesti lisääntymiseen.
– Ihmisten tietoisuus (terveellisestä ruokavaliosta) kasvaa ja he syövät aiempaa enemmän hedelmiä. Siksi on tärkeää puhua itseemme ”pumpattavien” torjunta-aineiden kirjosta, Sandahl sanoo
Hänen mielestään helppo keino väistää torjunta-aineet olisi se, että esimerkiksi päiväkoteihin, kouluihin ja vanhustenhuollon laitoksiin ostettaisiin vain luonnonmukaisesti viljeltyjä hedelmiä.
Torjunta-aineiden mitatut pitoisuudet ovat toki suurimmalta osin EU:n asettamien rajojen alapuolella. Raja-arvot kuitenkin asetetaan yksittäisille aineille, ei torjunta-aineiden ryhmille. Siksi esimerkiksi yhdeksän eri aineen jäämien löytymistä viinirypäleistä pidetään huolestuttavana.
