KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen tviittasi iltapäivällä, että ”KT:lle on esitetty vaatimus kymmenen prosentin pysyvästä palkankorotuksesta”.
– Tällä hetkellä ei ole edellytyksiä jatkaa neuvotteluja, hän totesi.
Jalonen toisti asian myöhemmin tiedotteessaan.
– Hoitajajärjestöt (Tehy ja Super) haluavat käyttää vakavaa tautitilannetta hyödykseen ja saamaan sen varjolla pysyvän, yli kymmenen prosentin palkankorotuksen. Sen suora hinta kuntien veronmaksajille olisi yli 700 miljoonaa euroa vuodessa. Koko kunta-alalle levitessään hinta olisi jopa 1,7 miljardia euroa vuodessa.
Kunta-alan neuvottelujen osapuolena olevan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen vastasi Jalosen tviittiin:
– Näinpä näin. Näinä vaikeina aikoina aika kova.
– Nyt on vastuunkannon paikka näissä poikkeustilanteissa. Puolin ja toisin. Kaikilla osapuolilla. Harmillista erityisesti kuntasektorin palkankorotusten siirtyminen, Luukkainen totesi toisessa tviitissään.
Tiedotteessaan JUKO totesi, että kunta-alan työehtosopimusneuvottelut ovat katkenneet Tehyn ja Superin esittämiin epärealistisiin vaatimuksiin.
Niin ikään neuvottelujen osapuolena olevan Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki otti etäisyyttä palkkavaatimukseen.
– Vaikeina aikoina toiset osaa vaatia röyhkeästi, vaikka kaikkien tulisi nyt kantaa vastuuta. Vinkkinä: vaatija ei ollut Jyty, JHL tai JUKO, Pihlajamäki tviittasi.
Asiaan otti kantaa myös palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (sd.).
– Toivottavasti kuntapöydässä aletaan hakea realistisia ratkaisuja. Kymmenen prosentin korotusvaatimus ei ole sellainen, hän tviittasi.
Tehy ja Super kiistivät tiedotteessaan, että neuvottelupöydässä olisi esitetty KT:n mainitsemia kymmenen prosentin palkankorotuksia.
– Neuvottelujen keskeytys vaikuttaa enemmänkin hoitajajärjestöihin kohdistetulta peliliikkeeltä, eikä vakavalta yritykseltä päästä ratkaisuun työehdoista, hoitajajärjestöt sanovat.