– Kyllä ennen oli huonommin, RKP:n entinen puheenjohtaja Pär Stenbäck, 76, toteaa Hufvudstadsbladetin kolumninsa otsikossa.
Hän kehottaa vertaamaan nykyhetkeä 50 vuoden takaiseen tilanteeseen. Silloisen 27-vuotiaan näkökulmasta maailma näytti huomattavan synkältä.
– Vietnamissa raivosi sota, Yhdysvallat pommitti taukoamatta ja My Lain kylän verilöylyi alkoi maaliskuussa. Martin Luther King salamurhattiin huhtikuussa ja Robert Kennedy kesäkuussa, Pär Stenbäck kirjoittaa.
Freelance-radiotoimittajana työskennellyt Stenbäck vietti elokuun 21. päivän Neuvostoliiton suurlähetystön edustalla, jossa järjestettiin mielenosoituksia Tšekkoslovakian miehityksen johdosta.
Neuvostoliiton invaasio herätti huolta Suomessa, joka oli solminut YYA-sopimuksen kaksi vuosikymmentä aiemmin.
– Nyt naapurimaamme lopetti brutaalisti ”ihmiskasvoisen sosialismin”, Stenbäck sanoo.
Kiinassa kulttuurivallankumous aiheutti kaaosta kesällä, kun puhemies Mao Zedong usutti nuorisoa poliittisia vihollisiaan kohtaan. Miljoonat kuolivat väkivaltaisuuksissa.
– Opiskelijat mellakoivat Pariisissa ja Berliinissä, Suomessa he miehittivät oman ylioppilastalonsa. Olin tuolloin matkalla Afrikkaan, jossa käytiin taistelua siirtomaavaltoja vastaan, usein verisesti, Stenbäck toteaa.
– Kehitysmaat olivat aivan eri tilanteessa kuin nykyään. Miljoonat rokottamattomat kuolivat lastentauteihin. Elinajanodote oli noin 50 vuotta Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Nykyään se on 65–80 vuotta. Kehitysmaiden lapsikuolleisuus vuonna 1968 oli 15 prosenttia.
Stenbäck toteaa, että vuotta 1968 pidetään usein suurena vapautuksen vuotena, jolloin useat padot murtuivat. Vaikka arvot muuttuivatkin teollisuusmaissa liberaalimpaan suuntaan, ei kyse ollut liberaalidemokratian juhlasta.
Tuolloin vain noin 30 maata oli aitoja demokratioita. Nykyään luku on lähempänä sataa.
– Tämän lisäksi monet nuorisoliikkeeet ihailivat autoritäärisiä hallintoja: maoistit, stalinistit ja aseellisen vallankumouksen vaatijat, Stenbäck sanoo.