Näin tiivisti Kyläkauppahankkeen projektipäällikkö Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä hankkeen, jossa pilotoidaan erilaisten yksityisten ja julkisten palveluiden toteutusta kyläkaupoissa. Torstaina esiteltiin hankkeen ensimmäisen vuoden kokemuksia ja visioitiin tulevaisuuden kyläkaupan toimintamalleja.
Tilaisuudessa kerrottiin muun muassa kuntien kotipalvelun ja päivittäistavaroiden kotiinkuljetuksen yhteistyömallista, Itellan kevennetyn palvelumallin hyödyntämisestä haja-asutusalueiden postipalveluissa kuin kyläkaupan mahdollisuuksista apteekkien palvelupisteenä tai lääkkeiden verkkokaupan noutopisteenäkin.
Hankkeessa mukana oleva Kuntaliitto näkee kyläkauppojen ja kyläkauppiaiden roolin laajentamisessa monia mahdollisuuksia, kun kunnissa mietitään julkisten palveluiden turvaamista tulevaisuudessa.
– Toimintamalleja voisi kehittää esimerkiksi lähilogistiikassa ruoan jakeluun sekä kaupan perusvalikoiman että valmiiden annosten toimituksissa, lääkkeiden toimittamisessa, kirjastopalveluissa, koulukuljetuksissa tai vakkapa invalidien apuvälinehuollossa. Myös sähköisten palvelujen asiointipisteiden perustaminen kaupan yhteyteen on kiinnostava toimintamalli, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen toteaa.
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tekemän laajan kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että oheispalvelut houkuttelevat suomalaisia käyttämään lähikauppoja ensisijaisena ostopaikkana.
– Etenkin maaseudun kylissä ollaan myös valmiita suosimaan lähikauppoja paikallisten palveluiden säilyttämiseksi. Jotta kyläkaupat säilyisivät myös tulevaisuudessa, tulee tämä asenne kääntää toiminnaksi eli toistuviksi ostoksiksi. Verkkopalvelut ja kyläkauppa yhdessä mahdollistavat arjen palvelujen tuotannon haja-asutusalueille, tutkimuksen tuloksia esitellyt projektitutkija Jussi Nyrhinen kertoo.
Pilottihankkeessa on mukana 12 kuntaa ja kyläkauppaa. Pilottikuntia ovat Hailuoto, Kemiönsaari, Lapinjärvi, Leppävirta, Lieksa, Parikkala, Posio, Rautjärvi, Ruokolahti, Siikajoki, Tyrnävä ja Uusikaupunki.