Länsimaiden ei pidä suvaita Venäjän käyttäytymistä kyberympäristössä, ja sitä varten tarvitaan poliittinen vastaus. Näin kirjoittaa Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll tuoreessa kirjoituksessaan.
Limnéllin mukaan länsimaiden on kehitettävä tehokkaita keinoja käsitelläkseen Venäjän aggressiivisia kyberoperaatioita. Hän korostaa, että lännellä on oltava poliittista rohkeutta toimia tällaisia operaatioita vastaan.
Vielä vähän aikaa sitten Kiina ja sen suorittama teollinen ja taloudellinen vakoilu oli länsimaiden huomion keskipisteessä. Huomio on sittemmin kääntynyt Venäjään ja sen suorittamaan poliittiseen vakoiluun.
– Sanoisin, että viimeisen kahden vuoden aikana Venäjän aggressiivisuus kybermaailmassa on selkeästi lisääntynyt, Limnéll sanoo Verkkouutisille.
Monet Yhdysvaltain tiedustelu- ja kyberyhteisön johtavat henkilöt ovat kuvailleet julkisesti Venäjän kybertoimintaa kyvykkääksi ja sen luomaa uhkaa vakavaksi. Amerikkalaismedian mukaan venäläisvakoojat pääsivät käsiksi demokraattipuolueen hallintoelimen DNC:n Donald Trumpista keräämään aineistoon. Trump on republikaanipuolueen tuleva presidenttiehdokas.
– Kyse ei ole pelkästään siitä, että Venäjä kehittää merkittävällä tavalla yhä kehittyneempiä kyberkykyjä. Nyt Venäjällä näyttää olevan myös poliittinen halu näiden kykyjen käyttämiseen, Limnéll kertoo.
– Jos on kykyjä, mutta niitä ei käytetä, niin se on asia erikseen. Mutta jos on kykyjä ja niitä käytetään, niin se on jo huomattavasti vaarallisempi tie.
Limnéllin mukaan Venäjä keskittää kybertoimensa Kiinasta poiketen pääasiassa tiedustelutiedon keräämiseen ja kriittisten infrastruktuuriverkostojen kartoittamiseen suunnitellakseen hyökkäyksiä niitä vastaan tulevaisuudessa.
– Venäjä pyrkii tekemään poliittista vakoilua eli selvittämään, minkälaista politiikkaa eri valtioissa harjoitetaan. Venäjä pyrkii myös selvittämään kriittisen infrastruktuurin haavoittuvat kohdat, joita voi käyttää myöhemmin hyväksi.
Limnéll kertoo Venäjän tehostaneen valtion tukemia kyberhyökkäyksiä, koska se on huomannut, että siitä ei koidu merkittäviä seuraamuksia. Hänen mukaansa tämä jatkuu niin kauan, kun länsimaat eivät laita hanttiin.
Limnéllin mukaan Venäjän kybertoimintaan liittyy kaksi asiaa, joita lännessä ei ole ymmärretty:
Ensiksi Venäjän etulyöntiasema kybertoiminnassa perustuu taitaviin ja koulutettuihin ihmisiin. Hallitus antaa tiedustelupalveluidensa tarjota kyberrikoksista tuomituille hakkereille työtä vankilan sijaan. Hallitus tekee myös yhteistyötä rikollisten hakkeriryhmien kanssa ja antaa niille turvasataman vastapalveluksena eri operaatioista.
Toiseksi hallitukselle työskentelevät venäläiset testaavat kyberympäristön taistelukenttien rajoja. Sidoksia Kremliin omanneet hakkerit ovat hyökänneet muun muassa ranskalaista televisioverkkoa, saksalaista teräsyhtiötä, Yhdysvaltain ulkoministeriötä ja Ukrainan sähköverkkoa vastaan.
Limnéllin mukaan Venäjä on osoittanut, mihin se halutessaan kykenee.
– Länsimaiden olisi pitänyt herätä tähän, vaan eivät heränneet.