Kyberhuijarit lähestyvät uhrejaan yhä puhelinsoitolla, tekstiviestillä tai sähköpostitse. Uhrien ikäjakaumassa ei havaittu merkittäviä eroa, eli selvityksen valossa kyberrikolliset eivät näytä hyödyntävän demografiatietoja huijauskohteiden valinnassa. Huijausten tunnistamisessa mikään ikäryhmä ei ole toistaan nohevampi.
Deloitten selvityksestä ilmenee, että kyberhuijarit lähestyvät suomalaisia yhä perinteisin kanavin eli puhelinsoitolla, tekstiviestillä tai sähköpostitse. Poliisin mukaan suomalaisten kerrottaan menettäneen lähes seitsemän miljoonaa euroa kevään ja kesän aikana pelkästään verkkopankkihuijauksiin. Nämä huijaukset toteutettiin tekstiviesti- ja sähköpostilinkeillä.
Selvityksen mukaan jopa neljäsosa suomalaisista on tunnistanut joutuneensa kesän aikana kyberhuijauksen kohteeksi ja onnistunut välttämään huijauksen.
Deloitten kyberturvallisuuspalveluista vastaava johtaja Antti Herralan mukaan usein ajatellaan, ettei piskuinen Suomi olisi huijareiden ensisijainen valinta, puhumattakaan suomen kielen haastavuudesta.
– Todellisuudessa kyberrikollisten toiminta on globaalia ja rikolliset tavoittavat kaikki verkottuneet toimijat ja käyttäjät. Selvityksemme valossa emme kuitenkaan tiedä, kuinka moni näistä henkilöistä on huomaamattaan joutunut huijausten kohteeksi. Edistyneempiä huijauksia, kuten hakukonehuijauksia, ei olla välttämättä vielä tunnistettu, sillä niistä ei ole vielä aiheutunut konkreettista haittaa yksilöille, sanoo Herrala.
Huijausten seuraukset tulevatkin monesti hieman jälkijunassa. Tälläkin hetkellä Suomessa on käynnissä hakukonehuijaus Omakanta-palveluun.
– Uskon Suomen todellisten uhrien määrän olevan huomattavasti suurempi kuin tunnistettujen huijausten määrän, Herrala arvioi.
Suomalaiset tunnistavat verrattain hyvin huijausyritykset
Kyberhuijausten kohteeksi oli selvityksen mukaan joutunut hyvin sattumanvaraisesti henkilöitä. Demografiatiedoilla, kuten sukupuolella, asuinpaikkakunnalla tai iällä ei ollut merkitystä.
– Olen tyytyväinen siihen, että ikäryhmästä huolimatta Suomessa kuluttajat tunnistavat ilmeisen hyvin kyberhuijausyrityksiä, sillä 25 prosenttia on tunnistanut huijausyrityksen. Yleinen käsitys oli vielä muutama vuosi sitten, että erityisesti seniorikansalaiset haksahtaisivat herkemmin kyberhuijauksiin ja joutuisivat niiden kohteiksi – tällä hetkellä hyökkäyksiä kohdennetaan kaiken ikäisiin, joten jokaisen on oltava varovainen, Herrala muistuttaa.
Yksilölle huijaukset voivat tulla todella kalliiksi, puhumattakaan yrityksistä. Esimerkiksi Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn pankkilautakunnan suositus mahdollisten korvausten maksajaksi määrittyy tällä hetkellä sen mukaan, kuinka huolellisesti asiakkaan katsotaan menetelleen vai onko henkilön huolimattomuus kortti- tai pankkitunnustensa säilyttämisessä tai käyttämisessä mahdollistanut huijauksen.
Selvitys toteutettiin osana IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta, johon vastasi tuhat suomalaista. Otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tiedonkeruuaika oli 17.-25.8.2021.