Kyberturvallisuusasiantuntija Jarno Limnéll kirjoittaa Iltalehden blogissa, että asiantuntijoiden keskuudessa on viime viikkoina arvioitu erilaisia vaihtoehtoja, joilla Yhdysvallat tulee vastaamaan presidentinvaaleihinsa sekaantuneen Venäjän tietomurtoihin ja -vuotoihin.
– Uskon, että osa vastatoimista tehdään julkisesti (pelotteen luomiseksi) ja osa kulissien takana tavoilla, joita tuskin koskaan tullaan julkisuudessa havaitsemaan. Vastatoimet eivät rajoitu vain kybertoimiin, Limnéll kirjoittaa.
Hän sanoo näkevänsä kolme motiivia, joka Venäjää ovat ajaneet toimintaansa.
– Tärkeimpänä on epäluottamuksen luominen yhdysvaltalaista poliittista päätöksentekojärjestelmää, vaaleja ja poliittisia instituutioita kohtaan. Toiseksi Venäjä, yhtenä maailman kyberkyvykkäimmistä valtioista, testaa rajoja, mitä digitaalisessa toimintaympäristössä voi tehdä ja millaisin poliittisin seurauksin. Kolmanneksi kyse on voimannäytöstä, jossa hakkeroinnit ja tietovuodot ovat yksi tapa edistää Venäjän poliittisia tavoitteita. Venäjä haluaa näyttää olevansa sekä halukas että kyvykäs puuttumaan maailmanpolitiikan kehitykseen – myös Yhdysvalloissa.
Venäjä on selkeäsanaisesti julkisuudessa todennut kostavansa Yhdysvaltojen vastatoimet. Tämän takia Yhdysvallat odottanee Limnéllin mukaan vastatoimissaan vaalipäivän jälkeiseen aikaan. Samanaikaisesti Yhdysvalloissa käydään laajaa keskustelua vaalijärjestelmien turvallisuudesta ja koko vaalien luotettavuuden ylläpitämisestä.
– Venäjän pelätään pyrkivän vaikuttamaan esimerkiksi sähköisiin äänestyslaitteisiin tai tekevän palvelunestohyökkäyksiä äänestyspaikoista kertoville internet-sivuille, mikä saattaa vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen. On huomioitava, että toimien ei tarvitse olla mittavia (tai edes kovin onnistuneita) herättääkseen yhdysvaltalaisissa epäilystä koko vaalien tuloksen oikeellisuutta ja luotettavuutta kohtaan. Vastaavasti vaalien jälkeen, etenkin jos [Hillary] Clinton voittaa, saattaa julkisuuteen ilmestyä uusia tietoja hänen sähköposteistaan ja muista tiedoista, luoden epäilystä hänen valintansa ja persoonansa oikeellisuudesta. Clinton on puolestaan kampanjansa aikana osoittautunut offensiivisten kyberkykyjen käyttämisen kannattajaksi, toisin kuin [Barack] Obaman hallinto. Molemminpuolinen ”koston tie” lisää laajemman eskalaation mahdollisuutta, mikä on otettava myös Suomessa huomioon, Limnéll sanoo.
Sähköisiin vaalijärjestelmiin liittyvien riskien takia Limnéll kehottaa pyrkimään maltillisuuteen uusien äänestysjärjestelmien kehittämisessä.
– Tällä hetkellä riskit vaalien turvallisuudelle ja luottamuksen säilymiselle ovat liian suuret. Eikä kyse ole vain Suomesta. Huoli vaalien turvallisuudesta on noussut puheenaiheeksi muuallakin Euroopassa, esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa ensi vuonna järjestettävien vaalien osalta. Pidän todennäköisenä, että näihinkin vaaleihin pyritään ulkopuolelta vaikuttamaan hakkeroinnein, tietovuodoin ja informaatiovaikuttamisen keinoin, Limnéll sanoo.