Kybermaailmassa eri tahot pyrkivät yhä aktiivisemmin edistämään omia poliittisia, taloudellisia, ideologisia ja muita tavoitteitaan. On selvää, että nyt ja tulevaisuudessa eri järjestelmät ovat yhä aktiivisemman vaikuttamisen kohteina, sanoo kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta.
Limnéll suosittelee tutustumaan ohjelmistojätti Microsoftin tuoreeseen tietoturvaraporttiin, jonka mukaan kyberrikollisuus ja valtiolliset kyberhyökkäykset ovat kasvava ongelma. Verkkouutiset uutisoi raportista tässä jutussa.
– Raportissa on monia hyvin tärkeitä asioita jokaiselle suomalaiselle yritykselle ja organisaatiolle – sekä yhteiskunnallemme. Digitaalisen turvallisuuden merkitys on jopa elintärkeä ja merkitys kasvaa edelleen. Oleellista on tilanneymmärryksen jatkuva ylläpito, turvallisuutta vahvistavien toimien konkreettinen tekeminen sekä yhteistyö luotettavien kumppaneiden kanssa.
Viime maanantaina monet hätkähtivät, kun Facebook ja sen alaiset sosiaalisen median palvelut, kuten Whatsup ja Instagram lakkasivat toimimasta useiden tuntien ajaksi.
Mitä itse ajattelit, kun havaitsit sosiaalisten median palvelujen käyttökatkoksen maanantai-iltana? Minkälaisessa tilanteessa olit? Ehtikö tämä hankaloittaa omaa elämääsi?
– Olin laittamassa mainoksia seuraavan päivän Jarno Limnéll Live-verkkokeskustelusta Facebookiin ja Instagramiin, kun havaitsin, etteivät ne toimikaan. Kansainvälisistä uutislähteistä luin, että kyse on laajemmasta ongelmasta. Tämä tietenkin herätti ammatillisesti mielenkiintoni, muttei erityisemmin omaa elämääni hankaloittanut.
Facebookin mukaan kyseessä oli sisäinen virhe eikä ulkopuolinen vahingonteko. Mitä ajattelet tästä?
– Tämän hetken tiedon pohjalta pidän asiaa Facobookin sisäisenä virheenä.
Minkälainen riski olisi kyberturvallisuuden näkökulmasta ”ulkopuolisen tahon” hyökkäys tämänkaltaisiin järjestelmiin?
– Lähtökohtaisesti on syytä tiedostaa kaksi asiaa. Ensinnäkin olemme koko ajan yhä enemmän riippuvaisia kybermaailman toimivuudesta ja sen palveluista. Toiseksi, kybermaailma näyttäytyy eri toimijoille yhä tärkeämpänä, jossa halutaan edistää omia poliittisia, taloudellisia, ideologisia ja muita tavoitteita.
– On selvää, että nyt ja tulevaisuudessa eri järjestelmät ovat yhä aktiivisemman vaikuttamisen kohteina.
Mitä episodin tulisi opettaa meille yhteiskunnan haavoittuvuudesta?
– On hyvä, että internet ja sen palvelut välillä tökkivät. Se opettaa meitä toimimaan ja viestimään vaihtoehtoisilla tavoilla. Liian sokeasti ei saa mihinkään palveluun ja toimintoon luottaa. Muutosnopeassa maailmassa resilienssi on tämän vuosikymmenen turvallisuuden avainsana.
Mitä tavallinen kansalainen voi oppia tästä?
– Varsinkaan viestinnässä ei kannata toimia yhden palvelun varassa. Jos se ei toimikaan, on hyvä olla valmiina vaihtoehtoisia tapoja viestiä.
– Paljon on myös kuulunut ajatuksia siitä, että miten vaikeaa jollain ihmisillä oli olla muutama tunti ilman Facbookia ja Instagramia. Tämän kuvaa hyvin sitä riippuvuutta, mikä monelle on tullut näistä some-kanavista tänä päivänä. Ehkä yksi hyvä oppi on opetella ainakin välillä olemaan ilman sosiaalista mediaa. Lähteä vaikka ulos raikkaaseen syysilmaan ilman älylaitteita.
Limnéll on varoittanut jo aiemminkin isojen teknologiajättien, kuten Facebookin, Amazonin, Applen, Microsoftin sekä Goglen emoyhtiön Alphabetin taloudellisista resursseista ja tätä kautta vaikutusvallasta. ”Teknologiajäteillä ei ole etiikkaa, tai jos on, niin sekin on lähinnä kaupallisista syistä. Silti niillä on valtaa vaikuttaa meidän kaikkien turvallisuuteen”, Limnéll kirjoitti toissa kesänä Kalevassa julkaistussa kolumnissaan.
– Perusasiat eivät ole miksikään muuttuneet, vaan itse asiassa tulleet vain ajankohtaisemmiksi.