Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen toteaa Uudenmaan väkimäärän kasvavan tuoreiden tilastojen perusteella reipasta tahtia muihin maakuntiin verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan vain viiden maakunnan väestö lisääntyi tammi–kesäkuussa.
Kasvua kirjattiin Uudenmaan lisäksi Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Väestö kutistui eniten Lapissa, Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Keski-Suomessa.
– Pääkaupunkiseudun tilanne mielenkiintoinen. Ennakkotietojen perusteella Espoo vetänyt alkuvuonna kovaa tahtia. Vantaa lähes Helsingin vauhdissa, Pakarinen kirjoittaa Twitterissä.
Suhteellinen väestönkasvu oli Vantaalla 1,16 prosenttia, Espoossa 1,15 prosenttia ja Helsingissä 0,45 prosenttia. Kehyskuntien veto vaikuttaa 2000-luvun alkua vaimeammalta, sillä keskittyminen on ollut hyvin voimakasta myös Uudellamaalla.
– Lähes 90 prosenttia tuosta alkuvuoden väestönlisäyksestä tapahtunut Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, Sami Pakarinen sanoo.
Väestönkasvu voi myös luoda uutta kysyntää julkisille palveluille, vaikka muuttajien tarkempi ikäjakauma selviääkin vasta myöhemmin julkaistavista tilastoista.
– Työvoiman saatavuus on iso kysymys. Kaikille aloille. Pääkaupunkiseudun sisällä työvoiman liikkuvuus vielä onnistuu, mutta muuttoliikkeen painottuminen tietylle alueelle luo painetta myös uusiin päiväkoteihin. Kuten kävi esimerkiksi Helsingin Vallilassa, Pakarinen toteaa.
Pääkaupunkiseudun tilanne mielenkiintoinen. Ennakkotietojen perusteella Espoo vetänyt alkuvuonna kovaa tahtia. Vantaa lähes Helsingin vauhdissa. Suhteellinen väestönkasvu:
Vantaa: 1,16 %
Espoo: 1,15 %
Helsinki: 0,45 %Nousukausi alkaa näkyä asuntomarkkinoilla?#kaupungistuminen pic.twitter.com/UJ76FuCpIt
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) July 25, 2019