Kesällä 2023 esiin nousseet rasismikohut varjostivat hallituksen alkutaivalta. Elokuussa 2023 hallitus antoi eduskunnalle tiedonannon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi.
Tiedonannosta kasvoi vuonna 2024 toimenpideohjelma, jolle osoitettiin kuusi miljoonaa euroa. Noin puolet summasta ohjautui valtioneuvoston kanslialle. Ohjelma on edelleen käynnissä – vain kuutoskaupunkien verkostohanke sen osana on päättynyt.
Verkostohanke sai ohjelman rahoituksesta 60 000 euron siivun. Suurin osa käytettiin muualle: 1,9 miljoonaa euroa valtionavustuksina järjestöille, satoja tuhansia euroja asiantuntija- ja henkilöstöpalkkoihin sekä esimerkiksi Me puhumme teoin -kampanjaan. Noin 500 000 euroa on toistaiseksi käyttämättä.
Tietopaketti ja somevideoita
Kuutoskaupunkihanketta koordinoi Suomen Kuntaliitto. Se käynnistyi tammikuussa 2025 ja päättyi heinäkuun 2026 lopussa.
Mukana olivat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu, kukin oman yhdenvertaisuusasiantuntijansa kautta. Kaupunkien edustajat tapasivat toisiaan neljästä viiteen kertaan vuodessa.
Hanke tuotti kuntapäättäjille suunnatun tietopaketin rasismista keväällä 2025 sekä rasisminvastaisen viikon kampanjan keväällä 2026 yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa. Kampanjaan osallistuivat vaikuttajat Henriikka Pasanen ja Fardus Hassan, ja sen lyhytvideot keräsivät noin 104 000 katselukertaa. Somemateriaalia ladattiin 51 kunnassa.
Katselukerrat kertovat tavoittavuudesta, eivät siitä, muuttuiko kenenkään asenne tai käytös.
Tuloksena ”hyviä käytäntöjä”
Hankkeen keskeisin tuotos on raportti Hyvät käytännöt rasisminvastaisessa työssä. Se perustuu lokakuussa 2025 tehtyyn kyselyyn, joka lähetettiin 42 kaupunkien työntekijälle. Vastauksia kertyi 38.
Kaupungit valitsivat vastaajat itse painottaen aiheen asiantuntemusta, ja raportti myöntää tämän suoraan: ”Tuloksia tarkasteltaessa on syytä huomioida, että vastaajien korkea osaaminen heijastuu vastauksiin.”
Koonti listaa esimerkkejä hyvistä käytännöistä: anonyymi rekrytointi, antirasismikoulutukset, Helsingin maahanmuuttajataustaisten nuorten perhetyön toimintamalli sekä Turun Suomi tutuksi -tapahtumat. Kyseessä on laadullinen yhteenveto pikemmin kuin arviointi siitä, mikä käytännöistä todella vähentää rasismia.
Ei mittareita tai vaikuttavuusarviota
Hankkeen loppuraportissa ei ole vaikuttavuusmittareita. Hyvät käytännöt -koonnin ainoat luvut ovat vastaajien itsearviointeja: 84 prosenttia koki saaneensa antirasismikoulutusta, 78 prosenttia koki tietävänsä rasismista riittävästi ja 86 prosenttia kertoi työpaikallaan olevan toimintaohjeet.
Luvut kuvaavat vastaajien käsityksiä omasta osaamisestaan, eivät hankkeen vaikutusta rasismiin tai syrjintään kunnissa.
Loppuraportti tyytyy toteamaan, että puolentoista vuoden yhteistyö ”loi mahdollisuuden jakaa kokemuksia, tunnistaa kehittämistarpeita ja oppia toisilta.”
Vaikuttavuutta lähestyttiin otostutkimuksella 146 kunnan joukosta sekä palautekeruulla materiaaleista. Epäselväksi jäi, muuttuiko rasismin määrä tai kuntalaisten kokemukset miksikään. Raportti itsekin toteaa, että työ ”on monin paikoin edelleen kehittämisvaiheessa.”
Kysymyksiä jäi auki
Koko kuuden miljoonan euron yhdenvertaisuusohjelman väliraportti julkaistiin helmikuussa 2026. Tutkija Anna Rastas arvioi tuolloin ohjelman uskottavuuden heikoksi.
Sama ristiriita koskee kuutoskaupunkihanketta: veronmaksajien rahalla rakennettiin verkostoja ja koulutettiin virkamiehiä, mutta mitään näyttöä ei ole siitä, että toiminta olisi vähentänyt rasismia yhdessäkään kuudesta kaupungista.
VNK:n johtava asiantuntija Katriina Nousiainen toteaa, että rasismiin vaikuttavat monet yhteiskunnalliset tekijät.
— Vaikuttavuutta on vaikea numeerisesti mitata näin lyhyellä aikajänteellä, Nousiainen sanoo.
Helsingin yliopiston tutkija Markus Himanen kokoaa ulkopuolista arviota koko ohjelman tuloksista; raportti esitellään loppuseminaarissa helmikuussa.