Radio on vielä suosituin kanava, mutta suoratoisto ja Youtube ovat nousemassa sen rinnalle. Samaan aikaan tallenteiden kuuntelu on vähentynyt selvästi, ja iskelmämusiikki on saanut väistyä rokin ja popin tieltä.
Suomalaisista yli 14-vuotiaista noin 65 prosenttia kuuntelee Tilastokeskuksen mukaan rokkia tai poppia, kun 1990-luvun alussa heidän määränsä oli alle 40 prosenttia. Vastaavasti iskelmä- ja viihdemusiikin kuuntelu on samaan aikaan vähentynyt yli 75 prosentista hieman päälle 60 prosenttiin.
Pop- ja rockmusiikin lisäksi suosiota ovat selvästi lisänneet elektroninen tanssimusiikki, räppi ja hip hop sekä hevimusiikki. Räppiä ja hip hoppia kuuntelee noin 25 prosenttia yli 14-vuotiaista, samoin kuin heviä. Elektronisen tanssimusiikin suosio on noin 15 prosenttia.
Jazzin, reggaen ja perinteisten afroamerikkalaisten populaarimusiikin lajien suosio on säilynyt jokseenkin ennallaan viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana noin 15 prosentin tienoilla.
Viime vuosikymmeninä klassisen, hengellisen ja kansanmusiikin kuuntelu on vähentynyt huomattavasti. Klassista kuuntelee enää runsas 20 prosenttia, hengellistä musiikkia noin 10 prosenttia ja kansanmusiikkia alle 10 prosenttia suomalaisista yli 14-vuotiaista.
Musiikin kuuntelu on myös vähentynyt lasten ja työikäisen aikuisväestön keskuudessa. Musiikin kuuntelu on edelleen yleisintä 15–19-vuotiaana, eikä tässä ole tapahtunut muutosta. Sen sijaan yli 64-vuotiaat kuuntelivat vuonna 2017 musiikkia useammin kuin vastaavan ikäiset neljännesvuosisata sitten.
YouTubesta onkin tullut toiseksi suosituin musiikkimedia radion jälkeen, mutta Tilastokeskuksen mukaan vaikuttaa siltä, että internet ja musiikin suoratoistopalvelut ovat korvanneet vain osan entisestä musiikin tallenne- ja radiokuuntelusta.
Radiota kuunteli toissa vuonna noin 70 prosenttia 10 vuotta täyttäneistä suomalaisista, kun 90-luvun alussa kuuntelijoita oli 90 prosenttia. Tallenteiden suosio putosi samana aikana 80 prosentista 35 prosenttiin. Sen sijaan Youtubea kuunteli toissa vuonna vajaat 50 prosenttia ja suoratoistoa noin 35 prosenttia.
Musiikin kuuntelu on Tilastokeskuksen mukaan ylipäänsä vähentynyt. 2000-luvun alussa 35–54-vuotiaista vielä noin kolme neljästä kuunteli musiikkia päivittäin, mutta vuonna 2017 enää reilu puolet. Musiikin kuuntelu on edelleen yleisintä 15–19-vuotiaana, eikä tässä ole tapahtunut muutosta.
Sen sijaan yli 64-vuotiaat kuuntelivat vuonna 2017 musiikkia useammin kuin vastaavan ikäiset neljännesvuosisata sitten.