[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”sotatila-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Keskiviikko 11. maaliskuuta tuntui tavalliselta päivältä. Ainakin valtakunnan päälehden pääjuttu kertoi vain hoitopaikkavertailusta, mutta se ei edes viitannut koronaan.
Samaisena keskiviikkona, ehkä joskus iltapäivällä tai ehkä jo ennen, ylittyi saturaatiopiste: Riittävän moni alkoi ajatella, että nyt täytyy tehdä jotain. Korona on oikeasti levinnyt tännekin.
Jäähallit tyhjenivät, kodin täyttyivät vessapaperista ja ruokavarastoista. Osakkeiden arvo romahti, lentokentille tuli tilaa, hallitus heräsi.
Nykypäivä seurasi koronakriisin ensimmäistä kuukautta.
1 viikko: paniikki. On sunnuntai 15.3. Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoo, että hallitus ei käsittele valmiuslakia maanantaina, siis seuraavana päivänä. Varaudumme kuitenkin kaikkeen, hän lisää.
Yön aikana tilannekuva muuttuu.
– Elämme poikkeuksellista aikaa, Marin sanoo nyt.
Hallitus ilmoittaa, että Suomi alkaa ensimmäistä kertaa noudattaa valmiuslakia rauhan aikana – tai tarkkaan ottaen ensimmäistä kertaa koskaan, koska nykyinen valmiuslaki säädettiin vuonna 1991. Poikkeustilan ainoa kunnollinen vertailukohta on sotatila, vaikkei nyt soditakaan.
Eduskunta istuu puoli kahteen saakka yöllä ja säätää lait pikavauhtia. Koko poliittinen kenttä sitoutuu niihin. Petteri Orpon (kok.) mielestä poikkeusoloissa kaivataan kansallista yhtenäisyyttä.
– Kokoomus antaa täyden tukensa näille järeille keinoille ja tukee eduskunnassa valmiuslain saattamista voimaan.
Jopa Jussi Halla-aho (ps.) kiittää hallitusta, kunhan Suomi pitää huolta vain itsestään, ei muista. Halla-aho lisää, että Suomen pitää aloittaa valmistelut eurosta eroamiseksi.
Nopeasti elämä muuttuu. Muutamassa päivässä maailma kääntyy sisäänpäin. Tunteet kuohuvat.
Maailma näyttää kaoottiselta.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1588235650966{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”sotatila-02″][vc_column_text]Brexit-neuvottelija Michel Barnier ilmoittaa koronatartunnasta.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1588235820904{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”sotatila-03″][vc_column_text]
Tiedonjano kasvaa, mediaa luetaan paljon. Kiinnostus kohdistuu etenkin arkipäivän asioihin, kuten jatkuuko koulunkäynti, miten tartunnan voi välttää, kannattaako lähteä Lappiin. Taloudelliset vaikutukset eivät vielä huoleta.
Koteihinsa linnoittautuneet ihmiset etsivät tapoja pitää yhteyttä toisiinsa. Tarve puhua ja hankkia tietoa ja kokemuksia on suuri.
Suomi ilmoittaa, että se sulkee ulkorajansa matkustajaliikenteeltä. Marin kehottaa, että nuoret eivät tapaisi toisiaan porukoissa. Lapin-lomat myyvät ja ulkomaalaisilta vapautuneita mökkejä varataan.
Monet rikkovat kehotuksia pysyä sisällä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1588235842845{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”sotatila-04″][vc_column_text]
Yrittäjät vetoavat kansalaisiin. Tarvitsemme teidän apujanne, että selviämme tästä. Jos olet terve, niin tervetuloa syömään ja juomaan jo tänään, kirjoittaa helsinkiläinen ravintoloitsija.
Säveltäjä Pasi Lyytikäinen kokoaa taiteen alan free lance -yrittäjien huolia ja sanoo saaneensa satoja viestejä ihmisiltä, joiden toimeentulo on yhdessä yössä romahtanut. Useat säätiöt ilmoittavat ylimääräisistä apurahoista kulttuurialan yrittäjille ja työntekijöille.
Kokoomus esittää kriisipaketissaan, että yritysten työnantajamaksut poistetaan, samoin kuin lomautusten viiden päivän karenssi. Yli 70-vuotiaille pitää nopeasti perustaa uusi palveluseteli, jotta nämä voivat tilata kotiin ruokaa ja lääkkeitä, puolue toteaa.
Suomen Pankki laskee, että talous supistuu neljä prosenttia. Hallitus esittelee 15 miljardin euron pelastuspaketin, josta iso osa on takauksia. Työttömyysturvan saaminen ei enää edellytä yrityksen lopettamista, hallitus linjaa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1588235860755{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”sotatila-05″][vc_column_text]
Useimmat länsimaat päätyvät siihen, että viruksen leviämistä tulee rajoittaa poikkeuksellisen voimakkain toimin. Hollanti pitää kiinni laumasuojamenetelmästä, jossa suuren joukon annetaan sairastua, jotta mahdollisimman moni saa immuniteetin.
Italian korot nousevat. G7-maat pitävät vasta nyt videokokouksen koronakriisistä ja toteavat, että ne tekevät kaiken mahdollisen kriisin torjumiseksi.
EKP ilmoittaa, että se pumppaa markkinoille 750 miljardia euroa lainaohjelmien kautta. Kurssit kääntyvät Euroopassa nousuun, mutta nousu kestää vain aamupäivän ajan. Ranska aikoo tukea suuryrityksiä kaikin keinoin ja tarvittaessa kansallistaa yrityksiä.
Ekonomisti Jussi Ahokas sanoo, että jos velkavetoinen talous pysähtyy ulkoisesta syystä, veloille pitää tehdä jotain pysähdyksen ajaksi: rahoittaa uudelleen, jäädyttää lyhennykset tai antaa anteeksi.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1588235880947{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”sotatila-06″][vc_column_text]
Kirjailija Yuval Noah Hararin mukaan maailmassa tehdään parhaillaan valintaa nationalistisen eristyneisyyden ja globaalin solidaarisuuden välillä. Toinen valinta liittyy kansalaisten valvontaan; nykyteknologialla pystytään ennustamaan sairaudet ja seuraamaan niiden etenemistä, mutta se mahdollistaa myös kansalaisten vainoharhaisen tarkkailun.
Ensimmäinen suomalainen kuolee.
2 viikko: kaaos. Angela Merkel asettuu karanteeniin. Kokoomus siirtää puoluekokouksensa syyskuulle. Muutkin puolueet lykkäävät kokouksiaan. Prinssi Charlesilla on korona.
Kotona työskentely kuluttaa, mutta fyysinen etäisyys myös tuo ihmiset lähemmäs toisiaan; olemme kaikki tässä yhdessä. Kova tiedonjano jatkuu, lehtien lukijamäärät moninkertaistuvat.
Ihmiset myös epäilevät. Kun HUS:n lääkäri kehottaa ihmisiä eristämään itsensä, osa arvelee, ettei hänen kompetenssinsa riitä varoittamaan ihmisiä.
Hämeenkyrö toivoo, että asukkaat eivät matkustaisi Uudellemaalle. Pian maan hallitus päättää sulkea Uudenmaan rajat. Osa suomalaisista sanoo, että liian myöhään ja liian väljästi, osa katsoo, että perusvapauksia loukataan. Puolueiden sisään syntyy jakolinjoja, ja esimerkiksi kokoomuslaisista löytyy molempien linjojen kannattajia.
Ruotsi pitää hiihtokeskukset auki. Suomessa on kuollut viisi ihmistä, Ruotsissa 66. Ruotsi hakee laumasuojaa nopeasti, Suomi luopui ajatuksesta.
Martti ja Eeva Ahtisaarella on korona. Boris Johnsonilla on. Helsingin kaupunki ei peri yrityksiltä vuokria kolmeen kuukauteen. EU-komissio pyytää teleyhtiöiltä asiakastietoja. Huoltovarmuusvarastosta otetaan käyttöön maskeja ja lääkkeitä.
Tapahtumat etenevät kaoottisesti. Pienet pelot sekoittuvat suuriin. Talouden romahdus alkaa näkyä. Yrittäjien huoli kasvaa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1588235900928{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”sotatila-07″][vc_column_text] Ekonomisti Sixten Korkman sanoo, että valtion pitäisi hoitaa yritysten veroja ja maksuja. Kokoomus vaatii 500 miljoonan lisätalousarviota yrityksille.
Pienyrittäjät tarvitsevat rahaa vuokriin ja muihin kuluihin. He katsovat, että hallitus hylkää heidät ja ajattelee vain palkansaajia ja sijoittajia.
EU-maat riitelevät keskenään. Italia, Ranska ja Espanja haluavat ottaa käyttöön koronabondit, mutta Saksa vastustaa, samoin Suomi. Petteri Orpo vaatii hallitusta pitämään kiinni Suomen linjasta, joka on ollut, että kukin jäsenmaa vastaa veloistaan. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) pitää.
Voimakkaimmin koronabondeja vastustaa Hollanti. Se ilmoittaa, ettei se halua maksaa Italian velkoja. Italialaiset kansanedustajat vastaavat, että Hollanti itse sallii yritysten verovälttelyn, joten sekin on syypää euroalueen heikkoon jamaan.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1588235915541{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”sotatila-08″][vc_column_text] Saksa ottaa potilaita vastaan Italiasta. Venäjän tarvikkeet osoittautuvat kelvottomiksi.
Yhdysvaltain senaatti hyväksyy kahden biljoonan dollarin tukipaketin, joka on maan historian suurin. Keskuspankki Fedin tase kasvaa 70 prosenttia. Pörssikurssit nousevat mutta laskevat taas.
Amerikkalaisten optimismi on vuosikymmenten ajan innoittanut eurooppalaisiakin. Nyt Yhdysvallat on menettämässä rajattoman uskonsa itseen. Maan hajoaa yhä pahemmin kahtia.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1588235930139{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”sotatila-09″][vc_column_text]
New Yorkissa soitetaan eniten hätäpuheluita sitten 11.9.2001 terrori-iskun. Yhdysvaltain keskuspankki ennustaa, että työttömyys nousee koronaviruksen takia 30 prosenttiin.
Amerikkalaiset ajattelevat, että talous täytyy pitää käynnissä, vaikka ihmishenkiä menetetään. Samaa pohditaan kaikkialla. Euroopassa ollaan varovaisempia, koska täällä ajatellaan, että ihmishenkiä ei voi uhrata talouden takia.
Ihmisen hinta on kysymyksestä suurimpia. Saako sellaista edes kysyä? Vai pitääkö ajatella, että jokainen on korvaamaton ja hänen arvonsa mittaamaton?
Todellisuudessa tätä arvotusta tehdään päivittäin. Liikenteessä kuolee runsaat 200 ihmistä vuodessa, ja jos nopeusrajoituksia kiristettäisiin, osa heistä eläisi. Mutta vaakakupissa painaa myös se, että liikenteen täytyy sujua.
Danske Bank ennustaa, että talous supistuu tänä vuonna neljä prosenttia, PTT ennustaa kuutta prosenttia.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1588235945781{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”sotatila-10″][vc_column_text] Ehdotus on todennäköisesti ironinen käänteisilmaisu, jolla hän haluaa vain muistuttaa maahanmuuttajien työllistymisongelmista. Perussuomalaiset vetää pois välikysymyksensä turvapaikkapolitiikasta. Tämäkin on merkki poikkeusajasta, onhan maahanmuutto perussuomalaisille eksistentiaalinen kysymys.
Populistipuolueet katoavat julkisesta keskustelusta. Normaalioloissa ne pystyvät taitavasti provosoimaan keskustelua, mutta vaikeina aikoina näille taidoille ei löydy käyttöä.
Marin toivoo hallitukselle työrauhaa ja sanoo, että virheitä kannattaa etsiä jälkikäteen eikä keskellä kriisiä.
Sauli Niinistö ehdottaa, että Suomeen perustetaan operatiivinen ”nyrkki”. Marin torjuu ajatuksen. He viestittävät yhdessä, että toisin kuin lehdistä on voitu lukea, asiasta ei ole keskusteltu tp-utvassa eli tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa.
Tp-utva on virallinen elin, joka valmistelee ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjan. Tp-utvaa johtaa tasavallan presidentti. Niinistö ei ehdottanut nyrkkiä täällä, vaan erillisessä sähköpostiviestissä. Viestistä käy ilmi, ettei hän ehdottanut eritysvaltuuksin varustettua turvaneuvostoa vaan apuryhmää hallitukselle.
Niinistö paljastaa tyytymättömyytensä koronakriisin hoitamiseen. Hän on silmin nähden ärtynyt ”nyrkki”-episodista.
Historioitsija Martti Häikiö sanoo, että ”nyrkistä” syntyi lose-lose-tilanne: Niinistö ei ylittänyt valtuuksiaan, mutta hän teki erehdyksen lähettämällä ehdotuksen, joka tyrmättiin, ja jota hän ei omilla valtuuksillaan voi toteuttaa. Pääministeri Marin epäonnistui, koska hän ei kyennyt estämään tilanteen syntymistä keskusteluin presidentin kanssa ja näin nolasi presidentin.
3 viikko: torjunta. Sata vuotta sitten espanjantauti levisi maailmassa. Se tappoi tehokkaammin kuin korona, mutta korona leviää nopeammin. Modernissa yhteiskunnassa kaikki tapahtuu heti eikä vasta kohta, mikseivät myös tartunnat.
Espanjantaudin aikaan ani harva pysyi eristyksissä, mihin oli hyvä syy: ei ollut varaa jäädä pois töistä. Niistä päivistä maailma on rikastunut ja töitä voi tehdä muuallakin kuin työpaikalla. Lisäksi valtiot ottavat pelotta velkaa, millä voi pelata aikaa. Silti nyt tehdään historiallista testiä, jossa selviää, kauanko globaali talous voi pidättää hengitystään, siis pysäyttää toiminnan ja teeskennellä velan avulla, että kaikki jatkuu koronan jälkeen entisellään.
Saksa elvyttää tuhannella miljardilla eurolla, Yhdysvallat kahdella tuhannella.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1588235963458{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”sotatila-11″][vc_column_text] Hän toteaa, että valtiot joutuvat tottumaan isoon velkataakkaan, ja niiden rinnalle tulevat yksityisten velkojen anteeksiannot. Nämä ovat ainoat keinot vastustaa iskua, johon yksityinen sektori ei ole syypää ja jota se ei kestä. Epäröinti voi johtaa katastrofiin, hän sanoo.
Sotavertaukset ärsyttävät. Eihän korona sentään sodan lailla vaadi uhreja.
Viime syksynä Financial Times vaati, että kapitalismi pitää uudistaa. Nyt tuota uudistamista tehdään, tosin vähän toisin kuin FT toivoi. Todennäköistä on, että valtion rooli talouselämässä kasvaa, koska valtiot käyttävät isoja summia yritysten pelastamiseksi. Valtion väliintuloa vaativat liberaalitkin, jotka normaalisti haluavat pitää julkisen vallan poissa yhtiöiden liepeiltä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1588235977804{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”sotatila-12″][vc_column_text] Suomen valtio pelkää, että telakoiden takausvastuut lankeavat maksettaviksi.
EU antaa valtioille luvan tukea yrityksiä. Suomen Pankin mukaan maamme talous voi romahtaa jopa 13 prosenttia tänä vuonna.
Suomen valtion velasta neljännes on Suomen Pankin holvissa, mikä tarkoittaa, että valtio on velkaa Euroopan keskuspankille. Halutessaan EKP voi antaa velan anteeksi. Ainakin Italia tarvinnee anteeksiantoa. Se tarkoittaisi varallisuuden siirtoa Saksasta – ja myös Suomesta – Italiaan, sanoo Juhana Vartiainen (kok.). SAK:n Ilkka Kaukoranta ei jaa näkemystä.
Stockmann velkasaneerataan. Washingtonin osavaltion julkinen radiokanava ei enää lähetä Trumpin tiedotustilaisuuksia, koska ne johtavat ihmisiä harhaan.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1588235991422{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”sotatila-13″][vc_column_text] Metsä Group sentään kertoo rakentavansa Raumalle ison sahan.
Esko Aho ehdottaa maanpuolustuskurssien rinnalle taloudenpuolustuskursseja. Öljyn hinta laskee. Osakekurssit laskevat. Osingonmaksajia pidetään piittaamattomina.
Kokoomus muistuttaa, että 1990-luvun lamassa tuhannet nuoret putosivat yhteiskunnan ulkopuolelle. Nyt on vaarana tapahtua sama, sanoo Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Katri Kulmuni laskee, että koronan hoito kasvattaa valtion velkaa 20 miljardilla eurolla.
Suomessa pääministeripuolue SDP:n nousee ykköseksi ohi perussuomalaisten. Poliittisten johtajien kannatusluvut nousevat useimmissa maissa, kertoo Sini Ruohonen Ajatuspaja Toivosta. Boris Johnsonin toimia kannattaa 78 prosenttia briteistä, ja samanlaisesta noususta nauttivat Trump, Ranskan Emmanuel Macron ja Italian Giuseppe Conte.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1588236005700{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”sotatila-14″][vc_column_text] Länsimaille tilanne on hankala: jokainen valtio huolehtii ennen kaikkea omista kansalaisistaan, mutta jos virus halutaan poistaa kokonaan, olisi pakko pysäyttää leviäminen myös köyhemmissä maissa.
4 viikko: ymmärrys. Yt-neuvottelut koskevat 350 000:aa työntekijää. Korona maksaa Suomelle arviolta miljardi euroa viikossa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1588236019487{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”sotatila-15″][vc_column_text]
Vertailu toiseen maailmansotaan ei enää näytä aivan perusteettomalta. Toki koronan uhriluku on ”vasta” 120 000, mutta jos pandemia etenee odotetusti ennen kuin rokote on valmis, kuolleiden määrä nousee miljooniin.
Kriisin alkuvaiheessa vallinnut yksimielisyys alkaa väistyä.
Yksityiset terveysyritykset ihmettelevät, miksi hallitus ei pyydä niitä apuun. Marin moittii koko terveydenhuoltoalaa siitä, että hengityssuojat loppuvat kesken. Laki velvoittaa varastoimaan, hän muistuttaa.
Jan Vapaavuori sanoo, ettei hallitus ota tosissaan huolta suojavarusteista.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1588236037102{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”sotatila-16″][vc_column_text] Tehdäänkö modernin Suomen jäätävin virhe, hän pohtii.
Esko Seppäsen (vas.) mukaan keinottelijat hyötyvät EKP:n rahoitusoperaatioista. Hän ennustaa, että keskuspankista lainattuja elvytysrahoja ei makseta takaisin. Sitä Seppänen ei kerro, mikä olisi parempi tapa torjua lamaa.
Kunnat saavat hallitukselta miljardi euroa, yrittäjät puolitoista. Suomen Yrittäjät pettyy. Miljardit sinkoilevat, osa on tukea, osa lainaa.
Matias Marttinen (kok.) sanoo, että yritykset tarvitsevat isomman tukipaketin. Hallituksen markkinoimasta 15 miljardin paketista valtaosa oli kuitenkin lainarahoitusta, joka ei ole valtaosalle yrityksistä aito vaihtoehto kriisistä selviytymiseen, hän sanoo.
Hallitusohjelma vanhenee käsiin, mutta Marin ei avaa sitä. Hallitus tekee sen kesällä, hän sanoo. Hävittäjien hankintaa lykätään vain vähän, hän lupaa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1588236052204{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”sotatila-17″][vc_column_text]
Hallitus perustaa exit-ryhmän – jota jotkut kutsuvat ”nyrkiksi” – ja asettaa johtajaksi Martti Hetemäen. Ryhmä pohtii, milloin koronatoimet voidaan lopettaa.
Hallitus arvioi Suomen talouden supistuvan 5,5 prosenttia tänä vuonna 2020, kun sekä vienti että kotimainen kysyntä supistuvat.
Hallitus lupaa yrittäjille 490 miljoonaa euroa lisää rahaa, mikä nostaa kokonaismäärän 1,5 miljardiin euroon. Suomen Yrittäjät pettyy. Kunnat saavat miljardi euroa.
Kansalaiset turtuvat tilanteeseensa. Koronasta hankitaan edelleen tietoja, mutta uutisia ei ahmita samaa tahtia kuin maaliskuun alussa.
Twitter poistaa valtiojohtajien levittämiä virheellisiä koronatietoja. Ursula von der Leyen EU-komissiosta sanoo, että ikäihmisten eristämistä saatetaan jatkaa vuoden loppuun.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1588236065587{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”sotatila-18″][vc_column_text]
Ruotsi yrittää päästä koronasta nopeammin eroon ja vähemmin vaurioin. Uhreja tulisi väestöön nähden saman verran kuin Suomessa, mutta talous ei romahtaisi yhtä pahasti. Vasta jälkikäteen selviää, kumpi valitsi oikean tien.
Etla ennustaa, että Suomen bkt supistuu kymmenen prosenttia. Valtiovarainministeriön mielestä romahdus jää hyvällä onnella 5,5 prosenttiin. Kaikissa ennusteissa on iso haarukka ja paljon jossittelua. Pienentyvä bkt tarkoittaa, että velan osuus kasvaa, vaikkei velkaa edes otettaisi lisää. Nyt otetaan.
Pääsiäisen jälkeen, kun kuukausi on kulunut, Uusimaa avataan jälleen. Se tuottaa iloa mökkiläisille, ja pitenevä päiväkin kohottaa tunnelmia.
Toinen kuukausi alkaa. Nyt tähän alkaa turtua. Mieliala riippuu siitä, minkä uutisen on viimeksi lukenut. Jotkut uutiset tarjoavat toivoa, useimmat epävarmuutta. Moni muukin kokee varmaan samoin.
Pelko tuottaa arvaamatonta polttoainetta yhteiskuntiin. Menetykset tuottavat epätoivoa. Pelkoja lietsomalla voi saavuttaa suosiota, ja suosion turvin voi ryhtyä koviinkin tekoihin. Tekojen seuraukset voi unohtaa, vastuista viis. Ranskassa, jossa keltaliivimellakat ovat ohi, pelätään, että tyytymättömien kansalaisten ajatuksissa kytee vallankumous.
Kun korona on ohi, niin sanotuilla vastuullisilla puolueilla on kova työ pitää populistit aisoissa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]